TIIKERIN KESYTTÄJÄ
Sen piti olla ihan tuikitavallinen sunnuntai-ajelu. Vaan ihmeteltiin kovasti Puffen kanssa kun matka jatkui vain.Eikös myö jo piästä juoksemaan?Saavuimme ison maatilan pihhaan ja mamma sanoi että teille on yllätys!
Yllätys? Onko se hyvvee syötävee?No Mamma tuli takasi autoon kopan kanssa ja kun haistoin sitä niin sieltä kuului sihinee ja suhinoo. Mittee ihmettä? Siellä oli joku omituinen mutta silti tuttu otus.
Mammamamma meille tuli kissa!Miiinäää niiin siis raakastan kiiissooja!Mutta voi hyväinen aika kun tultiin kotia. Piästiin toki juoksulenkille ennen sitä. Mamma laittoi sen laatikon kammariin ja sanoi, että nyt ei saa häiritä. Minä nuuskin ovenraosta, kuaputin ja heilutin viputia.
Siellä on kissakissakissa...Alakuun oli vähän hankaloo kun se mokoma suhisi ja sihisi vaikka minä kuinka yritin tutustua. Minä haluan leikkiä sinun kanssa sanoin sille. Se vaan nosti selkäänsä ja suhisi.
Voe mahoton paekka!Kului sitä aekoo viikkoja usseempia, mutta sitten minä sen kesytin. Punaraitaisen tiikerin. Nyt myö juostaan ympäri ja sikinsokin. Pussaillaan ja halitaan. Kainaloonkin se tiikeri tulloo kun olen sen ensin väsyttänyt. Nähhäänkiin varmaan sammoo unta.
~Mamma
 |
| Elli & Toivo-Einari |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti