Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokemus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokemus. Näytä kaikki tekstit
tiistai 15. maaliskuuta 2016
53. Vuosi sitten
Muistellaampa hieman menneitä. Facebookin muisto toiminto ilmoitti, että siitä on täsmälleen vuosi kun aloitimme näyttely harrastuksen Ellin kanssa tämän täytettyä 5kk. Muistan sen päivän kun se olisi eilinen. Sen kamalan jännityksen ja härdellin sekä pikku pikku Ellin! Voi mikä ruipelo se oli silloin. Täynnä tarmoa, päättäväisyyttä ja energiaa, mitä on kyllä vieläkin jäljellä.
Mikä on muuttunut?
Neiti on tietty kasvanut ja kaunistunut. Meistä on tullut itsevarmempia yksin sekä yhdessä ja olemme kehittyneet mätsäreiden sekä näyttelyiden myötä paremmaksi pariksi. Yhteistyö sujuu paremmin, handlaaja ei enää häslää tai jännitä. Luottamus on kasvanut vaikka emme paljoa näekkään. Elli pääsi yli tuomari pelostaankin, mikä oli kesällä pieni ongelman poikanen.
Miten tästä eteenpäin?
Pyrin toimimaan Ellin kanssa nyt hieman täsmällisemmin liikkeessä ja seisomisessa, sillä neiti välillä lähtee laukkailemaan liikkeelle lähdettäessä mikä ei toisaalta haittaa, mutta jos laukka-askelia syntyy useampi ja kehä on pieni ei tuomari näe liikkeitä kunnolla.
Seisomisessa on taas ongelma paikallaan pysyminen. Heti kun yritän hieman kallistaa itseäni jotta näkisin miten Elli seisoo, lähtee tämä tepastelemaan aina sinne suuntaan minne kallistun. Etutassuista ja ryhdistä näkee hyvin, seisooko koira suorassa, mutta välillä on hyvä tarkistaa kuitenkin ryhtiä ja tassujen asentoja vaikka Elli osaakin asettua todella hyvin ja ryhdikkäästi seisomaan.
Paljon paljon mätsäreitä, aina kun vaan päästään niin lähdetään matkaan.
Tunnisteet:
2015,
Elli,
Kelinspitz,
kesä,
kevät,
kokemus,
kontakti,
Match Show,
muistoja,
näyttelyt
maanantai 4. toukokuuta 2015
14. Dog's happiness & training
Mielestäni jokaisella koiralla on oltava aktiivinen elämä vaikka sinulla olisikin koirarotu joka ei niinsanotusti vaatisi aktiivisuutta koirakirjojen tai rotunsa takia. Minulle on aina ollut tärkeää koiran onnellisuus niinkuin varmasti monelle koiran omistajalle tietysti. Onnellisen koiran näkee kauas, sen kirkkaasta ilmeestä ja kuuliaisuudesta. Joskus kuulainenkin koira ei kuitenkaan ole onnellinen vaan sillä on liikaa kuria ja liian vähän hupia.
Koirasi on onnellinen kun se saa olla koira ja elää tasapainossa!
-Oikeus toteuttaa normaaleja käyttäytymisen muotoja
-Saada riittävästi oikeanlaatuista ruokaa ja juomaa
-Elää mukavissa olosuhteissa ja sopivassa lämpötilassa
-Oikeus turvallisuuteen sekä viihtyvyyteen
-Oikeus elää kärsimättä kivusta, vammoista ja taudeista
Koiraansa reilusti kohteleva ihminen saa vastavuoroisesti elää reilusti käyttäytyvä koiran kanssa. Suhde on paras perusta oppimiselle. Suhde on helppo luoda koiraan osoittamalla sille, että sinä osaat olla reilu johtaja ja oikeudenmukainen sitä kohtaan. Jotkut koirat eivät kuitenkaan ole niin avomielisiä kuin toiset ja silloin tulee edetä hitaasti, mutta päättäväisesti. Epäloogisuus romuttaa kaiken.
Ystävää pyritään tukemaan, opastamaan ja kannustamaan elämän hankaluuksien keskellä. Myös ystävämme koira kaipaa meidän apuamme ja suojaamme. Sen on voitava luottaa meihin sen elämän jokaisella sekunnilla.
Meidän on ansaittava omalla määrätietoisella käytöksellämme koiriemme arvostus ja kunnioitus. Kun koira tietää paikkansa laumassa ja saa osakseen reilua ja ystävällistä kohtelua, se on tasapainoinen, onnellinen ja tottelevainen koira.
Luottamus toisiimme ja toinen
toisemme hyväksyminen näkyy kontaktina. Se on tilanne,
jossa välillämme ei enää tarvita keinotekoisia siteitä,
taluttimia. Yhteys on silloin siirtynyt henkiselle puolelle. Tämän
koira ilmaisee katsomalla meitä avoimen luottavaisesti
silmiin kuin kysyäkseen
"Mitäs me tehtäisiin?"
Tuolloin, suhteen ollessa kunnossa ja kontaktin muodostuttua koira on valmis oppimaan, omaksumaan meiltä asioita. Katsekontaktin toimiessa koira on vastaanottavainen ja yhteistyöhaluinen.
Yhteistyöhaluton koira välttelee ohjaajansa katsetta ja käskysi/pyyntösi menevät täysin kuuroille korville, vaikka koira osaisikin entuudestaan jo asioita. Tällöin on aivan turhaa toistaa käsky kovempaa, huutaa voimakkaammin ja lopuksi karjua: kontaktiton koira on todella kuin kuuro. Parempi keino on parantaa kuuroutta eli kontaktin puutetta työstämällä suhdetta uudelleen terveemmälle pohjalle.
On toki myös mahdollista kouluttaa koiraa ilman suhdetta ja kontaktia. Eri asia vain on, haluammeko me koiramme olevan iloinen, tottelevainen koira vai pelosta totteleva, alistettu pupujussi.
Olen kokeillut Ruusun kanssa monesti nyt kontaktia ja yhteistyömme kulkua. Lenkillä olen pitänyt neiti paljon irti metsäpoluilla ja kuulostellut että onko se oikeasti kontrollissa. Alussa minulla oli herkkuja taskussani joilla ohjasin Ruusua paikoista toisiin ja pidin virikkeinämme puiden kantoja joille pyysin Ruusun istumaan. Välillä, mutta tosi harvoin annoin ruusulle ruokapalkkion, enemmän käytän suullista palkkiota ja kehun sitä paljon.
Katsekontakti pysyy meillä hyvin ja kun minä erotan itseni Ruusu jatkaa vielä hetken katsomistani ja jatkaa tassuttelua eteenpäin tuijottaen, mutta heti kun käännän katseeni koiraan se automaattisesti katsoo minua huomattuaan, että katson sitä pyytäen kontaktia. Joskus joudun sanomaan neidin nimen tai jotenkin ilmoittamaan, että olen täällä ja pyydän sinulta kontaktiani.
Käytän klikkeriä ulkonakin joskus, en aina sillä pidän lenkkimme mielummin ihan siellä koiruuksien tasolla jossa Ruusu saa juosta, haistella ja olla koira. Tämän postauksen kuvat on kuvattu 03.05 jolloin minulla oli klikkeri mukana ja avopuolisoni kuvaamassa meitä, koska meidän aiempi postaus klikkeristä pääsi Koiranleuka lehteen joka on SPSH'n oma jäsenlehti ja tarvitsimme sinne hieman klikkeri kuvia.
Hyväksymällä koiramme yksilölliset luonteenpiirteet ja sen
rakenteessa tai terveydessä olevat puutteet, voimme asettaa
järkeviksi katsomamme päämäärät kuinka ylös tahansa ja
päästä tavoitteisiimme.
Antamalla koirallemme aikaa eli etenemällä rauhallisesti koiran henkisen kehittymisen myötä, on mikä tahansa tavoite saavutettavissa. Rakkaudella ja koiramme hyväksynnällä olemme jo puolitiessä; vankka pohja kaikelle toimimiselle on vahva ja luottamuksellinen suhde.
Koirasi on onnellinen kun se saa olla koira ja elää tasapainossa!
-Oikeus toteuttaa normaaleja käyttäytymisen muotoja
-Saada riittävästi oikeanlaatuista ruokaa ja juomaa
-Elää mukavissa olosuhteissa ja sopivassa lämpötilassa
-Oikeus turvallisuuteen sekä viihtyvyyteen
-Oikeus elää kärsimättä kivusta, vammoista ja taudeista
Koiraansa reilusti kohteleva ihminen saa vastavuoroisesti elää reilusti käyttäytyvä koiran kanssa. Suhde on paras perusta oppimiselle. Suhde on helppo luoda koiraan osoittamalla sille, että sinä osaat olla reilu johtaja ja oikeudenmukainen sitä kohtaan. Jotkut koirat eivät kuitenkaan ole niin avomielisiä kuin toiset ja silloin tulee edetä hitaasti, mutta päättäväisesti. Epäloogisuus romuttaa kaiken.
Ystävää pyritään tukemaan, opastamaan ja kannustamaan elämän hankaluuksien keskellä. Myös ystävämme koira kaipaa meidän apuamme ja suojaamme. Sen on voitava luottaa meihin sen elämän jokaisella sekunnilla.
Meidän on ansaittava omalla määrätietoisella käytöksellämme koiriemme arvostus ja kunnioitus. Kun koira tietää paikkansa laumassa ja saa osakseen reilua ja ystävällistä kohtelua, se on tasapainoinen, onnellinen ja tottelevainen koira.
| Innokas herkkusuu |
![]() |
| Kontakti > Pyyntö > Suoritus > Klikkaus > Palkkio |
"Mitäs me tehtäisiin?"
Tuolloin, suhteen ollessa kunnossa ja kontaktin muodostuttua koira on valmis oppimaan, omaksumaan meiltä asioita. Katsekontaktin toimiessa koira on vastaanottavainen ja yhteistyöhaluinen.
Yhteistyöhaluton koira välttelee ohjaajansa katsetta ja käskysi/pyyntösi menevät täysin kuuroille korville, vaikka koira osaisikin entuudestaan jo asioita. Tällöin on aivan turhaa toistaa käsky kovempaa, huutaa voimakkaammin ja lopuksi karjua: kontaktiton koira on todella kuin kuuro. Parempi keino on parantaa kuuroutta eli kontaktin puutetta työstämällä suhdetta uudelleen terveemmälle pohjalle.
On toki myös mahdollista kouluttaa koiraa ilman suhdetta ja kontaktia. Eri asia vain on, haluammeko me koiramme olevan iloinen, tottelevainen koira vai pelosta totteleva, alistettu pupujussi.
| Ruusun kanssa meillä on jo aika hyvä kontakti, joskus hämykädellä pyydän irtautuneen katseen itseeni niinkuin tässä kuvassa |
Olen kokeillut Ruusun kanssa monesti nyt kontaktia ja yhteistyömme kulkua. Lenkillä olen pitänyt neiti paljon irti metsäpoluilla ja kuulostellut että onko se oikeasti kontrollissa. Alussa minulla oli herkkuja taskussani joilla ohjasin Ruusua paikoista toisiin ja pidin virikkeinämme puiden kantoja joille pyysin Ruusun istumaan. Välillä, mutta tosi harvoin annoin ruusulle ruokapalkkion, enemmän käytän suullista palkkiota ja kehun sitä paljon.
Katsekontakti pysyy meillä hyvin ja kun minä erotan itseni Ruusu jatkaa vielä hetken katsomistani ja jatkaa tassuttelua eteenpäin tuijottaen, mutta heti kun käännän katseeni koiraan se automaattisesti katsoo minua huomattuaan, että katson sitä pyytäen kontaktia. Joskus joudun sanomaan neidin nimen tai jotenkin ilmoittamaan, että olen täällä ja pyydän sinulta kontaktiani.
Käytän klikkeriä ulkonakin joskus, en aina sillä pidän lenkkimme mielummin ihan siellä koiruuksien tasolla jossa Ruusu saa juosta, haistella ja olla koira. Tämän postauksen kuvat on kuvattu 03.05 jolloin minulla oli klikkeri mukana ja avopuolisoni kuvaamassa meitä, koska meidän aiempi postaus klikkeristä pääsi Koiranleuka lehteen joka on SPSH'n oma jäsenlehti ja tarvitsimme sinne hieman klikkeri kuvia.
| Ruusu lentää kepin perään! |
| Tonnekko se keppi meni!? |
Antamalla koirallemme aikaa eli etenemällä rauhallisesti koiran henkisen kehittymisen myötä, on mikä tahansa tavoite saavutettavissa. Rakkaudella ja koiramme hyväksynnällä olemme jo puolitiessä; vankka pohja kaikelle toimimiselle on vahva ja luottamuksellinen suhde.
Tekstin pohja luotu Salme Mujusen koulutus kokemuksista
Tunnisteet:
Dog,
happines,
hyväksyntä,
kleinspitz,
klikkeri,
koira,
koiran,
kokemus,
kontakti,
koulutus,
onnellisuus,
onni,
pohja,
Ruusu,
Salme Mujunen,
yhteitsyö
Tilaa:
Kommentit (Atom)


