maanantai 27. heinäkuuta 2015

38. Puhelinkuvia Osa1


Puhelinkuvapostaus joita löyty monesta blogista ja nyt täältäkin. Itse en puhelinta kuvaamiseen käytä kamalasti nykyään kun on kamera aina mukana, mutta joskus tulee puhelimellakin räpsittyä kuvia. Mamma käyttää puhelinta enimmäkseen koska hänellä ei kameraa ole.
Olen mammalle antamassa vanhan harjoitus järkkärin jolla hän saa ottaa kuvia ja alkaa kirjoittaa itsekkin tänne tekstiä kunhan oppii kamerankäytön.
Tämä ensimmäinen trio on mamman puhelimesta sekä viimeinen kaksikko.
  1. Elli & Puffe terassin portailla kyttäämässä naapureiden kulkua 2. Ellin valloittava katse 3. Elli, Minjan ja Taika tyttösen kanssa kesäkuussa mummolassa

 4. Kaunis usva leijui pellolla kun tulimme Ruusun kanssa tallilta kotiin 5. Elli simahti pesukoneen eteen 6. Ruusu takapihalla kisujen kanssa

7.  Pikkukisu 8. Elli ekaa kertaa pyöränkorissa. Oli hetken vain kyydissä 9. Santtu-hevonen ihmettelee mustaa kisua joka tuli talliin moikkaamaan 10. Elli toisen kerran pyrörän kyydissä. Kävimme näyttelyharjoituksissa pidemmällä joten korissa oli hyvä matkustaa.
 
  11. Kuopion mätsäreissä odottelemassa kehien alkua. Ruusu poissa kuvasta kun neiti mökötti kopassa 12. Elli porstualla 
 
PS. Koulutuspostauksia on taas pian tulossa. Pysykää mukana!
 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

37. Kaksi videota


Tässä olisi kaksi videonpätkää mitä on tullut kuvattua. Ensimmäisestä videosta löytyy Ruusun & Ellin menoa kun pentu oli meillä yli viikon hoidossa.
Toinen video on 21.päivä kuvattu tallilla kun löysimme tallin käytävältä ison koppakuoriaisen ja kun heitin sen ulos, Ruusu meni näplimään sitä niin aloitin kuvaamisen kun huomasin hyvän tilaisuuden.


perjantai 24. heinäkuuta 2015

36. Match Show, Kuopio 19.07.2015


Punainen päivä, siis hyvällä tavalla! Saa olla taas koirista ylpeä ja mielissään kun kaikki saivat punaisen tittelin kehissään. Palkinnoille ei päästy, mutta eipä se juuri harmitakkaan niinkuin ei pidäkkään. Mätsäreihin mennään hyvällä fiiliksellä ja Ellille kaikki harjoitus on hyvästä, sillä ensiviikon... ENSIVIIKON sunnuntaina on eka KV! Ai kamala kun aika lentää!
Olemme ainakin varautuneet ja 26.päivä olisi Joroisissa vielä yhdet mätsärit joihin olemme menossa ja toivonmukaan minä nyt pääsen mukaan, sillä kyyditykset ovat hieman hakusessa ja täytyy kysellä hevosille hoitaja lauantai-illaksi ja su-aamuksi.

Tässä paremmat kuvat meidän kopasta. HUIKEEN HINEE?

Palataampa nyt vielä sinne viime sunnuntaihin ja Kuopion mätsäri fiiliksiin. Saavuin paikanpäälle Ruusun ja Ellin kanssa ystävän kyydissä ja näimme parkkeeratessamme mamman joka oli juuri itsekkin tullut paikanpäälle. Kurvautimme mamman auton viereen ja kävimme ilmoittamassa doget.
Ilmoittautumisten jälkeen koirat pisulle ennen kehiä. Kun Ellin päästi autosta ulos se ryntäsi heti vinkuen ilosta mamman syliin. Ihmekkös kun oli yli viikon hänestä erossa. Voi sitä ihanaa ilon määrää!

Jonkun aikaa jouduimme odottelemaan kehiämme mikä hieman ärsytti ja minulla oli kamala pelko että kehät ovat päällekkäin. Elli oli PP12(pp=pienet pennut), Ruusu PA16(pa=pienet aikuiset) ja Puffe PA17!
Pentujen ja pienten aikuisten kehät kulkivat tiuhaan ja mikä pahinta, samaa rataa! Onni onnettomuudessa kun kerkesin näyttämään Ellin kuitenkin ensin rauhassa ja siitä juostiin kolmos kehän viereen odottamaan Ruusun ja Puffen vuoroa. Minä nimittäin esitin kaikki kolme tälläkertaa yksin joten kiirettä piti, huhhuh.

Ellin kehä meni hyvin vaikka ihan muutama laukka-askel tulikin, mutta se pöytä.. Voi että miten HIENOSTI se meni. Hieman neitiä jännitti minkä näki suoraan, mutta taas sanoin tuomarille, että ronskisti vaan hampaat kun on ollut kammokausi. Hampaat näytettiin ja rakenne tutkittiin eikä yhtään murinaa tai vikinää. Sitten vielä seisottiinkin hienosti pöydällä katsellen namipalaa sormissani.

Katselimme hetken, että meneekö pentujen punaisten kehä Ruusun ja Puffen kehien päälle mutta taas kerkesin esittämään Elli-neidin ensin ja siitä juoksujalkaa taas kolmoskehään ja lennossa Ruusun kanssa näytille.

Ruusu ei ole ollut nyt oikein kiinnostunut näistä hommista minkä ymmärtää kun on kuitenkin jo 6vuotta näitä harrastanut niin alkaa jo kiinnostuskiikarit hautautua sinne takapihan puolelle. Hienosti mummeliini kuitenkin minun mielikseni jaksoi vaikka välillä istahdettiinkin.

Ruusun jälkeen olikin sitten Puhvelin vuoro ja puuhkapylly oli sitä mieltä että NOUP.

Kamala häslä ja vain ehkä sekuntin murto-osan se malttoi seistä sekä ravata ilman ongelmia. En voi koiraa syyttääkään, se on vain sen luonne ja hermostunuthan se on kun on paljon koiria ympärillä ja inhottava naru kaulassa.

Puffelle tulisi ostaa leveämpi remmi jotta se toimisi paremmin. Ohut nirharemmi ei ole pojan mieleen. Oli herra kuitenkin punaisen tittelin arvoinen!


Tähän loppuun vielä videota päivästä:


maanantai 20. heinäkuuta 2015

34. Liebster titteli


"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."

Meille tittelin antoi Milena, kiitos!


 Säännöt ~
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.
Kysymykset ~
J = Jessie - M = Mamma

1. Minkä rotuista koiraa et ikinä ottaisi? Miksi?
J: Varmaankin Mopsi. Jalostuksesta johtuvista vaivoista en rotua ottaisi. En tue sairasta koirarotua ja sen kasvatusta.
M: Rotweiler

2. Kuinka vanhana sait ensimmäisen koirasi?
J: Kun synnyin oli miellä jo lapinkoira nimeltä Musti joka oli oikeastaan ukkini koira. Muutama vuosi ja Musti sai pentuja ehkä suomenpystykorvan kanssa ja meille jäi niistä kaksi. Vili sekä Nekku. Nekku oli kuin oma koirani.
2010 alkuvuodesta virallisesti sain ihka oman koiran Puffen joka esiintyy blogissa :)
M: 16v

Kuvassa Nekku

3. Minkä väristä koiraa et ikinä ottaisi? Miksi?
J: Kaikki kelpaa!
M: Valkeaa.. rapakelit.. se puhtaus :/

4. Mitkä ovat sinun mielestäsi 5 parasta blogia?
J: Koirablogeista jos on kyse niin nämä(eivät ole paremmuusjärjestyksessä):
- Kolme sählää
- Frodon hovi
- Paimenlauma
- Acting Top Dog
- Tassuilla tanssien

5. Mitä mieltä olet kotiagilitystä?
J: Hyvää viihdettä koiralle ja omistajalle. En ole vastaan sillä mekin harrastamme agilitya kotona.
M: En tiedä

6. Käytkö koirakursseilla/ Oletko koskaan käynyt?
J: Näyttelyharjoituksissa käydään sillointällöin, emme niinkään kursseilla, mutta toivottavasti tulevaisuduessa päästään käymään! Suunnitteilla agility, toko, koirahieroja, dobo yms. kursseja.
M: 10-14 vuotiaana kävin kouluttamassa kennelin boxeria kerran viikossa treeneissä..tokoa..joka päivä muutoin lenkkeiltiin. Koiran nimi oli Luigi/Luikku. Hän ei pitänyt häntäänsä pystyssä ja oli alapurenta..muutoin mitä rakastettavin!

7. Jos saisit nyt koiran, minkä rotuinen se olisi?
J: Corgi, aussie tai bordercollie
M: Pommi tai kleini

8. Monta koira-aiheista kirjaa sinulla on kotona?
J: kaksi tai kolme?  Ne on vaan tosi vanhoja!
M: taitaas olla 1..muutoin tieto on "kai" piässä :P
 
9. Mitä koirasi syö?
J: Nutro raksuja päämääräisesti sekä koiranmakkaraa. Mielessä barffaus!

M: tavallisesti ruokaa..nutro nappuloita höystettynä milloin milläkin :D
 

10. Kumpi paimenkoira vai noutaja? Miksi juuri se?
J: Paimen. Jokin paimenkoirissa kiehtoo, etenkin tietyissä roduissa on sitä jotakin!
M: ei kumpikaan..seurakoira on paras ja sylilutunen

11. Onko jokin laji, mitä haluaisit kokeilla?
J: Vesipelastus kiinnostaa mutta nämä meidän koirat ei vedestä kamalammin pidä. Nose wrok olisi kuitenkin aika mielenkiintoinen kokemus pitä voisi joskus kokeilla!
M: Nose work

Emme nimeä nyt ketään sillä kaikki, jotka olisimme nimenneet ovat jo saaneet kyseisen tittelin. :) 
 

lauantai 18. heinäkuuta 2015

33. Voihan juoksut!


Hmm, tämä postaus on jotenkin hankala aloittaa, olen tehnyt ja yrittänyt keksiä jotain että saisin tekstin kulkemaan ja kakistettua asiani ulos. Mutta aloitukset ovat olleet tönkköjä ja liikaa ns. käytettyjä.
Mutta kuitenkin, Elli on ollut meillä hoidossa nyt jo yli viikon ja kaikki on sujunut hyvin. Ensummäisenä iltana neiti ei malttanut syödä kun oli kiireinen tapittaessaan ovea, että kyllä se mamma tulee vielä hänet hakemaan. Aktiviteettiä piti siis keksiä ja teimme muutamia tempputreenejä herkkujen avuilla ja kävimme pitkällä lenkillä ennen nukkumaanmenoa. Aamulla Elli oli pirteämpi ja ei kytännyt ovea, hieman maisteli ruokaakin muttei syönyt sen enempää.
Pari päivää meni että Elli oli normaali, energinen gremlin mikä se on aina ollut ja söi taas normaalisti.
Viidennen päivän kohdalla neiti teki yllätyksen ja täräytti ensimmäiset juoksunsa käyntiin mitä ollaan seurailtu ja tutkailtu käyttäytymistä.



Huomaa täysin, että Ellin vaistot ovat nyt heränneet. Kaikki hajun kiinnostaa, merkkailu on jatkuvaa sekä toiset koirat kiinnostavat ja vievät huomion. Kävimme torstaina SPSHn järkkäämässä jokaviikkoisessa näyttelyharjoituksissa Ellin kanssa ja neiti kuunteli, muttei pysynyt kontaktissa, ei ravannut koiraringin sisäpuolella ja hirveästi halusi tutustua toisiin. Ymmärtäähän sen kun juuri hormonit heräsivät ja kiinnostus toisista on kova. Treenien loppupäässä neiti ravasi nätisti vierellä ja kuunteli, seisoi sekä oli kontaktissa hyvin mikä oli hyvä saavutus päivälle. Neiti on jo rauhoittunutkin juoksuhölmöilyistään ja siitä huomaa, että ei olla enää pahimmassa vaiheessa.
Sunnuntaina koittaa päivä jona neiti lähtee takaisin kotiin Puffen ja mamman luokse ja me jäämme Ruusun kanssa taas kahdestaan. Olen äidiltä kuullut että Puffe herra on ollut syömälakossa muutaman päivän, ehkä ruoka ei maistu jos on pientä neitiä ikävä.

Supikoiranpentu jonka näimme iltalenkillä

Kuvaterveisiä mammalta! Olemme saaneet koirien 'mökin' tuunauksesta ja se on aika hieno vai mitä?
Ellin- sekä blogimme nimi on painatettu kopin kankaaseen. Tälle brodeeraukselle tuli hintaa 16,10€ eli todella hyvään hintaan saatiin.

torstai 16. heinäkuuta 2015

32. Apilankukkasia


Näimme  ihanan apilapellon pyöräillessämme hevostallille hoitamaan aamutallia Ruusun kanssa. Ja kun olin valmiiksi nukkunut pommiin ei ollut aikaa jäädä sitä ihastelemaan ja aurinkokin oli piilossa, mutta kotiinpäin tullessamme aurinko paistoi ja päätin, että jäämme pellonviereen napostelemaan eväsleivän ja ottamaan muutaman kuvan.
Ruusu oli innoissaan ja pyöri tuoksuvissa apiloissa ja juoksi rinkiä hetken. Alla muutama kuva kukkaistyttelistä!

      1.                                                                                  2.                                                                                  3.
              4.                                                                                                                                            5.
                                                              6.                                                                                                              7.
8.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

31. Tue meidän tulevaisuutta


Vaikka blogi on uusi, on tulevaisuus jo nurkan takana ja olemme etsineet yhteistyökumppaneita sekä liittäneet blogiimme mainoksia joiden kautta voit auttaa meidän tulevaisuuden harrastuksiamme sekä Ellin näyttelyuraa! ks. alla oleva kuva:

Miten tämä toimii?
Aukaise mainoksesta uusi välilehti selaimellesi painamalla mainosta, tee tilaus ja meille maksetaan komissio kaupan arvon mukaan. Mainokset toimivat tietyllä tavalla, koodeilla ja rekisterinumeroilla joiden avulla komissiot tulevat suoraan meille tilauksistanne mikä on huikeaa. Älykäs järjestelmä ja luotettava. Minä itse pystyn seuraamaan tilastoja diagrammien ja lukujen avulla josta tiedän onko tämä kannattava diili vai ei.

Miten tästä hyötyy?
Jos teillä on tarvetta tilata lemmikeillenne tuotteita internetin kautta niin miksette auta meitä etenemään ja tilaa blogimme kautta? Painat vain mainosta, tilaat ja odotat tuotettasi tietäen, että autat Elliä urallansa ja meidän koko poppoota harrastuksissamme eteenpäin. Sinulta ei veloiteta extraa ja blogistamme näette mainosbannereiden avulla myös uusimmat alennukset!

Kolme kampanjaa
   

Eläintarvikekauppa.fi'stä  löydät luotettavasti, edullisesti ja helposti laajan valikoiman koiratarvikkeita ja kissatarvikkeita. Tutustukaa tarjontaan ja ottakaa verkkokaupasta teidän ja karvaisen ystävänne suosikki lemmikkitarvikeliike. Tarvittaessa koiratarvikkeet netistä laskulla tai osamaksulla! Täältä löytyy koiratarvike-, kissatarvike- ja jyrsijätarvike verkkokauppa.







Zooplus.fi'n valikoimasta löydät suosituimmat kissan- ja koiranruokamerkit:
Royal Canin: rodun, koon, allergioiden ja muiden erityistarpeiden perusteella suunniteltuja tuotteita sekä kissoille että koirille.
Hill's: eläinlääkärien huolella laatimia reseptejä kissoille ja koirille.
Applaws: lihaisia ja vähähiilihydraattisia ruokia kissoille ja koirille.
Eukanuba: rodun, kunnon ja muiden erityistarpeiden perusteella suunniteltuja ruokia koirille ja kissoille.
Taste of the Wild: laadukkaita kissan- ja koiranruokia luonnon esikuvan mukaan.

Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä ympäri Eurooppaa palvellaksemme asiakkaitamme jo 22:ssa eri maassa, joiden joukko kasvaa edelleen. Pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme huippuluokan tuotteita edullisin hinnoin.  Tutustu zooplussan etuohjelmiin, niin saat alennuskoodien avulla tuotteet edullisimmin.





 PetenKoiratarvike.com tarjoaa laajan valikoiman lemmikkitarvikkeita koirille, kissoille, kaneille, jyrsijöille ja freteille – yllättävän edulliseen hintaan. Panostamme jatkuvasti enemmän tilausten nopeaan toimitukseen sekä hyvään asiakaspalveluun – tekijöihin, jotka erottavat meidät ulkomaisista kilpailijoistamme. Tyytyväisyytesi ja lemmikkisi onnellisuus on meille tärkeää!

Yhteishenki ennen kaikkea. Kiitämme blogimme kautta tilanneita ja kumarramme kiitokset!

lauantai 11. heinäkuuta 2015

30. Mökkeilyä [Video- ja kuvamateriaalia kerrakseen]




Mökki, loma, helle, koirat ja tietysti hyttyset. Sellainen oli meidän melkein täyden viikon loma Ruusun kanssa mökillä johon kuului myös yhdet mätsärit, tassuhaaveri, uusi ostos sekä paljon muuta.

Mökille oli aina kiva mennä lapsena kun pääsi mummon, ukin ja äidin tykö.
Mökille oli aina kiva mennä kun näki Nekku koiran sekä muut eläimet mitä Helsingissä isäni luona asuessa ei ollut.
Mökille oli aina kiva mennä kun hevoseni oli viereisessä tallissa.
Onko mökille nyt kivaa mennä?
Siellä asustaa äitini sekä ihanat koirat Puffe ja Elli! Eno-keno-mono-vino on myös viikonloppuisin nähtävissä. Isoveljeni asustaa perheineen järvenrannalla lähellä mökkiä.
Joten, miksi sinne ei olisi kiva mennä?


Tukalasta kuumuudesta taikka loppupäivien sateista huolimatta kerkesimme tehdä yhdessä vaikkamitä. Istuimme kodassa, kävimme retkellä metsässä ja kävelimme pitkin hiekkateitä, koirien kanssa tietysti!
Ilmat olivat aamusta ja iltapäivästä suhteellisen sopivat kevyisiin treeneihin sekä pidempiin kävelylenkkeihin joten päätin etsiä meille yksi kaunis aamu vanhoja harjanvarsia liiteristä sekä kaksi kannatinta jotka olivat tässätapauksessa vanha sekä ruosteinen jakkara sekä pikkulapsille mieleinen potkulelu. Kovin kummoinen ja hieno este se ei ollut, mutta pääsipähän Elli hieman hyppimisen makuun.
Alla oleva video pienestä agitreenistä jossa este näyttää kamalan isolle muttei ole kuin 25cm korkea, korkeimmillaan:


linkki videoon 

Hyppimis-pomppimis treenien jälkeen lämpöasteet nousivat taas niin korkealle ettei voinut koirien kanssa tehdä mitään. Joten otimme iisisti varjossa kunnes ilta koitti ja lähdimme pienelle kävelylle josta on myös videon pätkiä tuossa alempana kuvan alla!




Mihinkä nämä sekuntit, minuutit, tunnit ja päivät oikein katoavat? Äskettainhän me vasta ajoimme mökin pihaan äidin punaisella autolla ja sitten yks'kaks' pitikin jo lähteä. Ruusu nautti mökkielämästä täysin rinnoin kun sai olla vapaana ja tehdä mitä lystää, kalvaa vanhoja hirvenluita ja olla lajitovereiden seurassa. Minä nautin maalaismaisemista, mökin rauhasta sekä yhteisestä ajasta perheenjäsenten kesken.


''Onneksi pääsemme pian takaisin, vai mitä Ruusu?!''


torstai 9. heinäkuuta 2015

29. Rukka Cool Mint viilennysmantteli


Mikä ihmeen takki Ruusulla on päällä vaikka turkkikin on moinen? No viilennysmanttelihan se! Minä olen aina vierastanut koirien pukemista mihinkään paitsi tietysti jos koira olisi sileäkarvainen ja ulkona olisi -30°C pakkanen. Nyt onkin asia toisin! Ulkona on varjossa n. +20°C ja auringossa tietysti enemmän ja kun meillä nyt vaan sattuu olemaan tuuhean turkin omaavia koiria on hyvä etsiä erilaisia viilennys methodeja kahluualtaista koirien mehujäihin.
Kahluualtaista ei ole meillä hyötyä kun Puffe & Elli eivät pidä vedessä pulikoimisesta pahemmin ja allastakaan ei ole. Mehujäitä emme ole vielä kokeilleet kun säät ovat olleet heittelevää sorttia aina päivästä toiseen.
Mutta nyt olikin viikon pituinen helle aalto ja samalla reissulla vielä mätsäreitä tiedossa eli autossa liikkumista ja muutenkin läkähdyttävän kuumia uutisia koirille. Siilinjärven mätsäreistä mökille päin ajellessamme poikkesimme Kuopion matkuksessa ja minä ampaisin Ruusu kainalossani Musti&Mirri myymälään. Myymälässä tuli vastaan kaksi pirteää myyjää jotka heti ihastuivat Ruusuun ja kyselivät rotua ja tarjosivat vettä kielensä kohta tiputtavalle koiralle.
Katselin ja etsin hyllykköä jossa lojuisi viilennystuoteita koiralle ja kun se löytyi menin heti sinne tutkimaan ja katselemaan ensin viilennyshuiveja mutta päädyimmekin kokeilemaan myyjättärien kanssa Ruusulle manttelia! Ensimmäinen koko oli liian pieni(30cm) ja seuraava oli liian iso(40cm), mutta päädyimme ottamaan isomman koon, sillä onhan minulla ompelutaitoja senverran, että saan hieman kavennettua manttelin etuosaa jotta se pysyisi neidillä päällä. Jätimme manttelin Ruusun päälle kuitenkin automatkan ajaksi koska se ei ollut 'aivan liian' iso. Hieman se roikkui rinnuksista mutta olisi kuitenkin turvallinen 'koeajaa'.

''Rukka Cool Mint -viilennysmanttelin avulla on mahdollista helpottaa koiran oloa helteellä: kastele, purista ylimääräiset vedet pois ja pue vaate koiralle.
Mantteli on valmistettu erityisen hyvin vettä imevästä PVA-materiaalista, joka pystyy sitomaan itseensä nestettä kolme kertaa oman painonsa verran. Kätevä pikalukko helpottaa pukemista.
Säilytetään kosteana. Myyntipakkaus kannattaa säästää, uudelleen suljettavassa pussukassa on kätevä säilyttää manttelia ja pakata se mukaan. Kuivuessaan mantteli kovettuu ja sen väri muuttuu, mutta palautuu ennalleen uudelleen kostutettaessa.''
 Manttelin pinta on jokseenkin omituinen mutta miellyttävä vaikka en itse ainakaan paljaan ihon päälle voisi moista laittaa ja pitää pidemmän aikaa. Materiaali on nihkeä, pehmeä ja viileä kun sen kastelee ja kun kosteus häviää se kovettuu ja menee koppuraiseksi. Olemme vain kerran päivässä joutuneet kostuttamaan manttelin uudestaan ja veikkaan ettei sitäkään tarvitsisi tehdä jos manttelin kostuttaisi aamulla ennen koiran päälle laittamista. Minä olen aamuisin vain todennut päivästä tulevan taas hellepäivä ja ottanut ilmatiiviistä pussista manttelin ja laittanut Ruusulle päälle. Jos sen kastelisi sitä ennen, niin kosteus riittäisi kokopäiväksi.

Tässä muutaman hellepäivän ajan olemme koeajaneet tuotetta ja todenneet, että mantteli oli mainio ostos ja jäi harmittamaan kun ei ollut enempää rahaa ostaa Ellille & Puffelle omia. Niille riittäisi kyllä pelkät huivitkin koska ne eivät sentään ole mustia niinkuin Ruusu-neiti. Kuuma niillekkin tulee auringossa temmeltäessä ja pitkillä automatkoilla, mutta veikkaan että Puffe ei moista hyväksyisi yllensä vaikka voisi se yllättääkkin ja tykätä jopa moisesta viilentävästä vaatekappaleesta. Elli sai kokeilla manttelia senjälkeen kun olin sitä ompelukoneella pienentänyt Ruusulle sopivaksi. Ellille se jäi vielä hieman suureksi joten sille sopisi varmasti pienempi koko. Voisin sanoa manttelin kooksi nyt 35 koska se on 30 ja 40 välimaastosta. Selkäosaa en pienentänyt vaan käänsin sen selänpäälle jotta rodunomainen kippurahäntä pääsee tekemään omia hommiansa.


Muutama miinus tuotteessa on. Olette joko samaa- tai erimieltä asiasta mutta ajattelin kuitenkin nämä vielä kirjoittaa esille;
Värimaailma - Tämän merkin mantteleta on vain tullut mintun värisenä eteen ja toivoisin jos materiaali vain hyväksyy, että siitä tehtäisiin erivärisiä versioita. Minttu on hyvä ja raikas väri joka sopii viilennystuotteisiin, mutta olisi ihanaa jos näitä olisi vaikka punaisena tai maastokuvioisina? Pinkkiäkin varmasti toivotaan paljon. Olen kyllä nähnyt paljon viilennyshuiveja ja pantoja joissa on erilaisia värejä ja kuvioita.
Koot - 20, 30, 40, 50, 60 ovat tämänhetkiset koot jotka ovat saatavilla myymälöistä ja mielestäni näihin pitäisi saada myös välikoot eli 25, 35, 45, jne. Ihan vain omankin kokemuksen kannalta kun jouduin manttelia ompelemaan vaikka se ei kyllä haitannut ollenkaan. Koiria on erikokoisia ja jos omaa kokoa ei löydy kannattaa ottaa se isompi josta on helpompi aina pienentää.

Tämä ei ole yhteistyöpostaus, vaan tuote arvostelu. Musti&Mirri ei ole postauksessa mukana muuten kuin tuotteen verran.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

28. Kumpulantien koitos


Siilinjärvi-hoodeilla käytiin näyttämässä koiria Best-In Match Showssa Kumpulantiellä, josta tekstin otsikko.  Mätsärit olivat hyvin järjestetty ja mietitty, kehät kulkivat suht nopeaa. Plussaa oli hyvä kahvi ja hyvänkokoiset kehät sekä mukavat tuomarit!

Saapuessamme paikanpäälle melkein kello 12 oli pilvistä ja viileää. Auringosta ei tietoakaan, kun kävimme ilmoittamassa koirat kehiinsä ja jutustelimme Ellin kasvattajan Piian kanssa. Mutta kuinka ollakkaan, kun kehään päästiin ja Elli-Nonparelli päräytti punaisen nauhan, alkoi aurinko hieman jo näyttäytyä
Pöytää sekä tuomaria kammoksuva pieni 8kk ikäinen pentu tepsutteli vierelläni hihnassa uljaasti ja seisten hienosti paikallaan kun tuomari tuli morjestamaan ja antamaan vähän kädestään hajuja. Käveltiin kierrokset ympäri ja sitten käsky kävi, eli pöydälle mars! Epäilyttävästi lähestyimme pöytää, mutta käyttäydyimme hienosti. Elliä nostaessani pöydälle tokaisin tuomarille;
''Tällä on ollut vähän pöytäkammoa että jos otat ihan topakasti ettei pääse vedättämään ja murisemaan pahemmin''
Tuomarimme sitten vähän naurahti ja tarkasti koiran hampaat, rakennetta ja sitten vähän siliteltiin ja rapsuteltiin. Elli suoriutui todella hyvin pöydästä, ei murinaa tai muita mukinoita! Mahtava pentu oli voittanut pöytäkammonsa ja esiin kuoriutui se urhea pentu joka oli mukana ensimmäisissä mätsäreissään.



Ellin kehän jälkeen iski pieni paniikin poikanen etteivät koirat menisi päällekkäin esiteltäviksi. Puffe & Ruusukin kun olivat mukana. Onneksi viereisessä kehässä alkoi isot aikuiset josta päättelimme, että pienten aikuisten oli tultava pentujen jälkeen samaan kehään.
Kun kutsu kävi sinisten nauhojen kehään katselimme vierestä tuomarin valintoja ja odotimme vuoroamme. Pian se aika koittikin ja pääsimme kehään muiden punaisten nauhojen saaneiden kanssa. Toiset koirat olivat polven korkuisia turrikoita ja me Ellin kanssa tipsuteltiin niiden kanssa kehässä.

Muutama kierros ympäri kun tuomari ensin asetteli koirat juoksujärjestykseen. Elli toimi hyvin tässäkin kehässä ja kuunteli minua eikä kertaakaan etsinyt äitiä joka kehän laidalla kuvasi koitosta.

Katselin taas välillä sivusilmällä kun koirakoita tiputettiin pois ja kehuin Elliä hienosta työstä kun se malttoi seistä. Välillä pylly kävi maassa mutta askel eteen ja asia korjaantui. Tuomari asetteli meidät sitten vielä viiden koiran kanssa juoksemaan muutaman kierroksen ympäri josta meidät napattiin toiselle sijalle. Huikea fiilis ja kamalasti kehuja pienen pienelle pennulle super hienosta työstä! Elli oli ensin hieman häkeltynyt kehuista, että mistäs nämä nyt tulikaan, mutta kun menimme seisomeen vielä hetkeksi palintomme eteen se taisi sitten tajuta missä oltiin kun se oikein pöyhisteli itseään ja oli ylpeän näköinen.

Keräsimme palkintomme ja sitten Ellille tuli kiire äidin luokse kun se bongasi hänet kehän laidalta.

Hetken aikaa odottelimme pienten aikuisten kehän alkua ja etenemistä jotta pääsisimme Ruusun kanssa kehään, mutta kuinka ollakkaan neiti ontui oikeaa etutassuansa aivan yht'äkkiä ja leikki loppui siihen. Sinisen nauhan tuomari meille kuitenkin antoi muistoksi ja pienen luun nauhan mukana. Tutki hän meidät vielä pöydälläkin ja etsimme tassusta jonkinsortin syytä ontumiselle mutta mitään ei löytynyt. Antura oli hieman lämmin ja myöhemmin hieman tuvonnut. Ihmeteltiin myös Piian kanssa ontumista että jospa se olisi vain ollut Ruusun mielipide kehässä olemisesta kun se ei aiemmin ontunut ollenkaan. Kehään mentäessä ontui yhden kerran ja sitten neiti alkoi laukata välillä tassu ylhäällä.

Haavereita sattuu ja ontuminen taisi johtua venähdyksestä taikka jonkun pistiäisen pistosta sillä neiti laski painoa tassulle ja pystyi kävelläkkin hyvin välillä sitä nostaen.


Puffe asteli kehään pian Ruusun jälkeen ja herra veteli todella hienosti koko homman vaikka olikin vähän häslä. Kehän jälkeen äiti naureskeli että häntä pelotti kamalasti, jos Puffe karkaa hihnasta kehässä ja sentakia Puffekin sitten oli hieman hätäinen. Hieno poika sai sinisen nauhan ja ei sijoittunut pidemmälle sinisten kehässä ja heidät tiputettiin kolmantena pois kehästä. Super hienot kehät koirilla oli, kaikki antoi tuomarin kopeloida ja astelivat koreasti, paitsi tietty pieni tassu-potilas Ruusu. Suurimmat pisteet kuitenkin Ellille joka ei murissut, purrut, jaksoi seistä ja käveli todella hienon suorituksen. Tänään oli Ellin päivä!

Palkinnoksi tuli ihana pinkki ruusuke, Hubert pusseja sekä kaulapanta joka on kyllä näille koirille aivan liian iso mutta sille löytyi onneksi käyttäjä. Elli-Nonparelli taitaa tietää mille poseeraa näissä kuvissa!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

27. How to get ready


Kuinka me valmistaudumme näyttelyihin, on kysymys joka varmasti tulee joskus kysyttäväksi. Tässä postauksessa kerron siis mitä teemme, pitä pakkaamme ja miten hoidamme koirat ennen näytille viemistä tai ihan arkisissa tilaneissa.

Valmisteluja
Jos koiruus on kakkainen on sen peseminen hyvä idea. Jotkut liat lähtevät vain harjaamalla mutta esim. jos takapuoli kylpee siinä itsessään on se hyvä käydä huuhtelemassa. Alla olevassa kuvassa Ruusu kävi turkkipesulla ihan shampoon kanssa koska oli käynyt uimassa ja oli hiekkainen, lismainen ja takapuolessakin oli hieman sitä mitä osaattekin jo varmasti arvata: sontaa.
Me käytämme pesun yhteydessä:
EkoEläin koivu-minttu shampoota jonka ostimme kissoillemme, mutta se sopii kaikenlaisille elikoille, myös koirille
Nootie Daily Spritz hoitosuihketta joka on kurkun ja melonin 'hajuista'
Suihkun jälkeen on hyvä kuivailla koira pohjavillaa myöten. Tämä rotu täytyy kuivata hyvin ettei pohjavilla jää kosteaksi ja siitä sitten seuraisi tulehduksia ja ihottumia. Meillä on tapana suihkutella nootieta kun neiti on melkein kuiva ja sitten harjata se kauttaaltaan. Olemme nyt parin kuukauden aikana pesseet Ruusun vain kerran näin, mutta nootie suihketta käytämme sillointällöin jotta turkki pysyy hyvänä vaikka hyvinhän se pysyisi ilmankin. Onneksi Kleinspitzin turkki on hyvin helppohoitoinen!
 
Sota välineet
Kun koiruus on kuivahtanut, levännyt ja saanut rakkautta ja huomiota on hyvä trimmata karvoitusta. Koiraa kannattaa katsoa hyvin tarkalla silmällä ja pistää merkille rotuoinaisuuksia mitä siitä haetaan. Harjaus on jokaisen koiran perushoitoon kuuluva toimenpide ja kuuluu siis meidänkin valmisteluihin ja arkipuuhiin. Vaikka yllä olevassa kuvassa näette neljä erilaista harjaa ei välttämättä tarvitse jokakerralla kaikkia. Perushoito sujuu joko karstalla(2 ensimmäistä vas.) taikka harjalla(kolmas vas.). Teräskampa avaa hyvin takut!
Kleinspitzeille yksi rodunomainen piirre on pienet, teräväkärkiset korvat. Näille pölyhuiskoille kasvaa korvakarvoja mitensattuu, mutta jotkus tapaukset ovat sellaisia ettei niitä tarvitse napsia. Olisi hyvä kuitenkin etsiä se korvien muoto esiin karvapallosta ja napsia ylimääräiset karvat pois. Minä olen nyt kaksi kertaa leikannut Ruusun korvakarvat vaikka me olemme käyneet vain mätsäreissä, haluan, että koira on edukseen, mutta tärkeintä kuitenkin on ettei tästä tule pakkopullaa vaan se on nimenomaan kivaa!
Alla ennen/jälkeen kuva korvien trimmauksesta

On hyvä harjoitella myös näyttelyremmin kanssa kävelyä sekä seisomista ennen näyttelyihin menemistä ja ihan muutenvaan tämä voi olla hyvää vaihtelua normaaliin päivätoimintaan kun nappaat näyttelyremmin ja harjoittelette itse remmissä olemista.
Koiraan on saatava myös kontakti ja aktiivisuus mukaan reissuun joten miksei harjoiteltaisi niitäkin myös? Näihin on erilaisia harjoituksia ja ne voi tehdä myös näyttelyremmin kanssa.



Näyttelyissä jotkut koirat ovat hämillään ja pelkäävät lajitovereiden määrää sekä mölyä joten on hyvä ottaa herkkuja tai lempilelu mukaan jotta koiralla on hyvä mieli. Näyttelyissä näkee paljon kantokoppia yms. mökkejä joissa koirat saavat olla rauhassa ja ottaa jopa nokkaunet kehiänsä odottaessa. Meilläkin on oma mökkimme aina mukana jos sellaista tarvitsisimme. Äidin autossa se on aina ja Elli tykkää nukkua siellä pitkillä matkoilla. Ruusukin on käynyt siellä ottamassa tirsoja kun olemme olleet kyytiläisinä.

Mitä sitten pakkaamme reissuun mukaan?
Mukaan lähtee seuraavanlainen kasa tavaroita: Pyyhe, vesipullo, karsta-harja, harja, matkakoppi, namipussit, kakkapusseja, näyttelyremmit, valjaat, pannat, hihnat sekä termospullo meille itsellemme johon lirautamme ennen lähtöä kahvit.
Riippumatta kellonajasta milloin lähdetään liikkeeseen, ovat koirat muutaman minuutin ajomatkan jälkeen jo nukahtaneet.
Rennosti
Miten te valmistaudutte näyttelyihin tai muihin kisoihin koirienne kanssa?