15. Kun äiti astui kehään

Oltiin taas mätsäröimässä koko karvakorva porukalla, mutta tälläkertaa ei satanut joten saatiin kameralla kuviakin muistoksi. Äitikin päätti ryhtyä handlaajaksi ja esitteli hienosti Puffen & Ellin kehässä. Hieman jännitystä huomattavissa äidissä oli ennen kehää kun oli todella hiljainen ja mietteliään näköinen ja koirat pomppivat ympäriinsä jaloissa. Hyvin on äiti ottanut mallia muista ja varmaan minustakin kehässä kun osasi hyvin käsitellä ja ohjata koiria.
Hyvä aloitus oli äidille hieman pienemmät mätsärit kun paikalla oli ehkä maximissaan 50koirakkoa? Mätsärit olivat tiistaina Rautalammella vanhan koulun pihassa kahden kehän varoissa. Hyvin järkätyt ja hyvä vauhti kehien etenemisessä, ei tarvittu odotella kauaa missään vaiheessa mikä oli hyvä Ellinkin puolesta joka oli ihan rättiväsynyt kun lähdimme pois.

Luonnollisesti meidän koirista ensimmäisenä kuontaloaan pääsi esittelemään Elli joka sai sinisen nauhan koitoksestaan. Punaisen nauhan olisi saanut jos tuomarin tarkastus olisi mennyt paremmin, mutta jotenkin neiti on alkanut hirveästi jännittämään tuomarien kosketus ja lähellä olo. Häntä alhaalla ei meinattu mennä tuomarin luokse vaikka kuinka yritettiin olla mukavia. Varmaankin se hampaiden tarkastus ja vieraan ihmisen kosketus on syypäänä tähän kun Ellillä oli yläkulmurien poisto tosiaan ja senjälkeen on hampaita jumpattu päivittäin ja suuhun katsomisesta on tullut inhottava kokemus. Aiemmissa mätsäreissä ennen hampaidenpoistoa Elli käyttäytyi mallikkaasti ja antoi vilkaista rakennetta ja hampaita ehkä hieman murahtaen, mutta nyt siitä on tullut säikky ja epäluuloinen.

Jännitys iski

On mielestäni hyvä vain harjoitella tarmokkaasti vieraan ihmisen kosketusta sekä läsnäoloa positiivisin merkein eikä vain ainoastaan mätsäreissä, mutta äitikin saa mökilleen harvemmin vieraita jotka voisivat koiria näprätä. Näyttelyharjoituksiin tässä joudutaan pian jos neidin asenne ei muutu jos virallisiin näyttelyihin meinataan lähteä. Pentuhan se teitysti on ja siltä ei voi odottaa tai pyytää liikaa ettei neiti turhaudu ja siitä tulisi ilkeä vieraita kohtaan. Treeniä, treeniä & treeniä!

Ellin esityksien jälkeen olikin jännät paikat kun Puffe ja Ruusu olivat vastakkain kehässä. Nappasin kameran poikaystävälleni joka tuli mukaan marisemaan tylsyydestä ja kertomaan miten haluaa mäyräkoiran jostain kumman syystä kun ympärillä pyöri ainakin 5kyseistä rotua.
Puffe esittäytyi mallikkaasti äidin kanssa vaikka harjoitukset kehän ulkopuolella tuottivat paljon istuntaa ja turhautumista. Saa olla Puffesta erittäin ylpeä kun se on oppinut kolmen mätsäröinnin ohessa jo tavoille!
Ruusun kanssa me pidettiin vaan hauskaa ja tehtiin mitä pyydettiin. Pidin katsekontakia kokoajan neidin kanssa ja kehuin sitä äänellä paljon ja jätin makupalat vasta loppuun vaikka Ruusu ei makupaloja tarvitsisi kehässä ollenkaan, onhan se senverran kokenut yksilö. Tuomarin annettiin koskea ja tutkia hienosti ja sitten käveltiin ympyrää hetken kunnes mentiin odottamaan sivummalle seisomaan kun oli Puffen vuoro olla tuomaroitavana.

Pölyhuiskat

Puffe osasi kyllä seistä hienosti ja kulkea äidin vieressä ilman hätäilyjä. Tuomarin kosketus hieman jänskätti mutta annettiin tutkia hyvin ja katsoa hampaat sun muut jonkajälkeen kaksikko lähti kävelemään ja taas huomasi miten hyvin äidillä ja Puffella homma toimii yhdessä. Minun kanssa Puffe etsii vain äitiä ja on hätähousu, mutta ymmärtäähän tuon kun herralla sattuu olemaan aika paha eroahdistus.
Tuomari lykkäsi minulle ja Ruusulle punaisen nauhan ja Puffelle sinisen, mutta täällä mätsäreissä sillä ei ollut suurempaa merkitystä koska punaiset ja siniset olivat loppujenlopuksi samassa kehässä vielä kertaalleen josta valittiin parhaat. Koirakkoja ei ollut niin paljon niin tämä ratkaisu oli sinäänsä hyvä ja palkintojakaan ei tainnut olla tarpeeksi palkita erikseen punaisia ja sinisiä.

Nauhakehässä meitä seisotettiin aluksi siihen asti että kaikki olivat saapuneet kehään ja sitten vain kierrettiin ympyrää josta meidän nakattiin Ruusun kanssa ensin seisotukseen ja siitä sitten meidän taakse kolme muuta ja sittempä vasta tajusin, että me olimmekin ykkösiä kun saimme ruusukkeen käteen, meitä kehuttiin ja onniteltiin ykkössijasta sekä käskettiin vielä BIS kehään.
BIS kehä alkoi sitten heti kun isot aikuiset olivat valmiita ja tälläkertaa kehässä ei ollut kuin kolme koiraa koska yksi koira oli ykkönen JH(Junior handler) sekä isoissa aikuisissa. Minua & Ruusua ''vastassa'' oli siis kaksi ykköspalkintoa saanut Suomenpystykorva sekä Shetlanninlammaskoiran pentu.

Best In Show

 Normaaliin tapaan seisottiin ja kierrettiin kehää ympäri kerran josta sitten taas seisottiin ja odotettiin mitä tuomarit päättävät. Yllätykseksi olimme oikeassa järjestyksessä ilmestyneet kehään eli suomenpystykorva tuli ykköseksi, me toiseksi ja pentu kolmanneksi.
Tuomarit perustelivat valintansa näin:
Hyvä nuoret käsittelijät ja hyvin käyttäytyvät koirat joista oli vaikea valita. Kriteereinä ensimmäiselle sijalle oli kaksi ykkössijaa joka vei voiton Ruusu kleinistä.
Tämänpäivän 'saalis' oli hyvä kaikinpuolin ja tulokset on lisätty taas koirien omille välisivuille. Puffe on kehittynyt huimasti sekä tietysti Elli, mutta neidin kanssa täytyy harjoitella käsittelyä ja Puffen kanssa hieman vielä malttia jotta homma olisi niinsanotusti täydellistä.

Ruusu PUN1 - BIS2

Seuraavaksi suuntaamme Kuopioon kevät mätsäreihin ensi lauantaina(09.05)