06. Maalaiselämää

''Moni haaveilee muutosta maalle, mutta arki kaukana kaupoista ja harrastusmahdollisuuksista saattaa pelottaa. Maallemuuttaja saa kuitenkin vaihdossa jotain, mitä ei kaupungista löydä.''

''Maalla asuminen on kuin paratiisissa.''

''Rauha ja hiljaisuus ystäviämme''

Maalla on kivaa varmasti koirankin mielestä. Sen näkee ilmeestä, eleistä ja kun tietää että koira on onnellinen, on sitä itsekkin. Puffe & Elli asuvat äitini, Kirsin kanssa maalaismaisemissa, meidän mökissämme ja koirat saavat luuhottavat irti ulkona sillä ne ovat iloisempia ja täällä on turvallista olla irti sillä isommille teille on matkaa. Naapurit varovat koiria ja hidastavat aina kun tietävät 'vaaravyöhykkeen' lähestyvän.
Kun asuimme äidin kanssa vielä kimpassa Puffen sekä jo edesmenneen lapinkoiran Nekun kanssa kaupungissa huomasi, että Puffe oli iloinen, mutta se muuttui täysin kun pääsi asumaan maalaismaisemiin. Ensin asuimme Polvijärven puolella omakotitalossa ja sieltä äiti muutti pieneen piilopirttiin minun ja poikaystäväni muutettua omilleni. Koirat iloitsivat aina kun saivat olla vapaana ja tehdä omia tutkimusretkiään. Nyt äiti asuu tutussa ja turvallisessa mökissä missä minun ukkini ja mummoni asuivat eli äitini vanhemmat. Ihana paikka ja täynnä muistoja sekä tilaa koirien juosta!

Kesä 2012, Puffe & Nekku mökillä

 Maalaismaisemat ovat kaikille hyvää terapiaa, jos olet asunut koko ikäsi kaupungissa et välttämättä tiedä mitä rauha ja hiljaisuus ovat. Itse kaipaan tänne rakkaaseen ja tuttuun ympäristöön kaupungista. Onneksi en asu enää Helsingin hälinässä vaan pienemmässä kylässä Suonejoella ja sielläkin hieman syrjemmässä sillä itseäni ahdistaa kaupungit.

''Niih! Ei niistä kuapungeista ole mihinkään. Ettäs tiiätte!''

''Maalla on mukavaa. Täällä saa olla mitenpäin vaan ja missä vaan! No okei, ehkä naapurin pihassa ei saa olla mutta sinne on kiva käydä pissimässä. Täällä on paljon koirakavereita joiden kanssa touhuta ja juosta. Nyt kun äiskä hommas ton pienen karvapallon jota sanoo Elliksi on sen kanssa ihan mukavaa käydä retkellä, mutta se on ärsyttävä kun se on mun kimpussa jatkuvasti.''

''Joskus lähden aina omille teilleni ja jätän Ellin pihaan että saan omaa rauhaa. Tytön kanssa on kiva käydä aina hevostalleilla haistelemassa uusia hajuja ja juosta sen kanssa minne se nyt meneekin. Saan vähän lomaa Ellistäkin kun lähden tytön mukaan ja pentu on jossain muualla. Laatuaikaa ihan kahdestaan! Mutta noista hevosista en oikein välitä ja niille pitää näyttää että mulle ei kannata ryppyillä, muuten saa köniin. Joskus taas ihmettelen kun tyttö kipuaa tollasen elukan selkään ja sitten siellä hommailee jotain.''

Rakastan juoksemista! Se on elämää!

''Tulkaa ihmeessä kokeilemaan maalaiselämää sieltä haisevasta kaupungista. Tää on ihanaa! Itse masennun jos joudun kauan olemaan kaupungin hälskeessä, on siellä hyvätkin puolensa tietty. Pääsee nuuhkimaan toisten kavereiden jättämiä viestejä metallisten tolppien juurilta ja tietää mikä koira, milloin ja miksi.''

''Mutta tätä elämää en vaihtaisi pois. En ikinä. Täällä on kivaa asua äiskän ja ehkä vähän ton pennunkin kanssa. Kunhan se kasvaa niin opetan sille kaiken mitä tiedän. Se on mun tehtäväni.''