178. Ei mennyt suunnitelmien mukaan

Näin voisin kuvata syntymäpäivälahjaani tänä vuonna. Täytin kaksi viikkoa sitten 04.03.(sunnuntaina) 22 vuotta ja en pyytänyt keneltäkään minkäänlaista hyvitystä taikka pahoittelua ikääntymisestäni. Miksi? Lahjani odotti minua hiihtolomaviikon ajan jyväskylässä. Kyseinen lahja itselleni veisi aikaa, kehittäisi hermoja ja aiheuttaisi äidinvaiston heräämistä.

Olen pitkään puhunut, että laumaamme liittyisi uusi jäsen ja ensimmäisen kerran siitä puhuin avoimesti elokuussa 2016 postauksessa ''Pohdintaa uudesta jäsenestä''. Postauksessa kerroin vaihtoehdoista mitä olin miettinyt. Bordercollie ja shetlanninlammaskoira olivat vahvat suosikkini ja kallistimme päätöksemme shelttieen. Uros sen täytyi myös olla, sen olin päättänyt.
Viime kesänä kävimme tutustumassa erääseen shetlanninlammaskoiran kasvattajaan ja puhuimme seuraavasta pentueesta. Nartun juoksut tulivat ja se astutettiin jääden tälläkertaa kuitenkin tyhjäksi. Seuraavat juoksut arvioitiin ensi syksyksi joita jäin odottamaan, mutta aina elämä ei mene niin kuin suunnittelemme.

Helmi-maaliskuun vaihteessa näin ilmoituksen facebookissa sijoitus nartusta jyväskylässä. Innostuin ja lähdin kysymään kasvattajalta minkälainen sopimus hänellä olisi nartun suhteen. Keskustelimme ehkä kymmenen minuuttia ja pentu oli varattu. Isäntä joutui miettimään asiaa hetken, mutta hyväksyi tulokkaan sen kuvan nähdessään. Pentu oli jo luovutusikäinen, mutta me olimme lähdössä leville viikoksi, joten jouduin odottamaan ja ehkä vähän kitumaan kun odotin seuraavaa viikkoa niin paljon.
Onneksi viikko oli mukava ja meni nopeasti, nyt hän on kotona.

Hän on Baileydream's Festivo eli Hippi. Kleinspitz narttu, syntynyt 07.01.2018.

Mitenkä meni näin omasta mielestä?
Vaikka hän nyt ei ole shetlanninlammaskoira tai edes uros, on hän hyvin toivottu sekä rakas. Vaikka päätös oli ehkä hieman hätiköity on tämä paras pitkään aikaan. Uudesta ystävästämme tiesi kourallinen ihmisiä, en kertonut omille vanhemmilleni hänestä mitään ennen kuin hän oli kotona.
Hippiäinen on sosiaalinen, utelias ja melko tempperamenttinen tyttö joka on isoin ja sosiaalisin pentueestaan jossa oli kaksi veljeä sekä sisko. Hipin papereissa lukee oranssi-soopeli, mutta hänestä saattaa tulla kerma-soopeli, kuka tietää mikä hän päättää olla?

Mitä suunnitelmia meillä on?
Pentu arki on alkanut sekä peruskoulutus. Perehdytän Hipin klikkeriin ja lähdemme työstämään perus juttuja kuten luopuminen ja rauhoittuminen. Sisäsiisteys tulee omia aikojaan, hän osaa sisällä tehdä heinosti tarpeensa sanomalehdelle, välillä menee metrillä ohi, mutta se annettakoot anteeksi.
Vanhemmiten kun neiti oppii ja kasvaa lähdemme etenemään tokoon sekä agilityn perusteisiin. Kun saamme silmä- ja polvitutkimukset tehtyä saamme joko lähtöluvan hyppytreeneihin tai keskitymme enemmän tottelevaisuuteen.

Tästä se lähtee!