Näyttelykoira on aina näyttelykoira? No ei ole! En hyväksy sitä. Tästä tulee vielä joku päivä hyvä koira.
Onko teillä muilla fiksummilla ihmisillä antaa meille vinkkejä?
lauantai 26. marraskuuta 2016
82. Ei siitä toko koiraa tule
Olen yrittänyt sheipata seuraamista, istumista ja seisomista, sekä saada sen ymmärtämään, että maahankin voi mennä. Mutta se on vain NIIN kiinni ruoassa, ettei tästä parempaa tule. Ainakaan vielä. Olemme harjoitelleet Ruusun kanssa irtautumista, jättämistä sekä malttia, mutta mikään ei saa tätä koiraa irti eväistä. Kontaktikin on puolitiessään, aina tuijotetaan herkku taskua tai kättä.
Näyttelykoira on aina näyttelykoira? No ei ole! En hyväksy sitä. Tästä tulee vielä joku päivä hyvä koira.
Näyttelykoira on aina näyttelykoira? No ei ole! En hyväksy sitä. Tästä tulee vielä joku päivä hyvä koira.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Musta on yksinomaan positiivista että se koira on kiinni ruoassa, nyt sulla on kaikki tarvittavat välineet lähteä työstämään niitä liikkeitä.;)
VastaaPoistaVideon perusteella sanoisin ainakin, että lyhennä seuruupätkää ja palkan suunta oikeaksi. Palkkaa se oikealle seuruupaikalle ihan sun pohkeen viereen. Älä pidä kättä koko ajan merkkinä sille, vaan nappaa mieluummin käsiapu pois ja auta sitä palkan suunnalla. Se seuruupätkä voi olla alkuun askel-palkka-askel-palkka tyyppistä.
Istumisen ja maahan menon opettelu luonnistuisi ehkä paremmin sisällä. Kylmään lumeen istuminen ja maahan meno ei varmaan tunnu kauhean mukavilta ja siksikin ovat koiralle vielä vaikeita.
Malttia vaan etenemiseen ja helpota sille juttuja joita se ei vielä osaa. Se oli videolla tosi innokas ja reipas, ja se näyttää erinomaiselta tokokoiran alulta!
Se on positiivista, mutta hankala saada siitä irti nimenomaan siihen kontaktiin. Vai olenko väärässä että jokainen kouluttaja haluaa koiran irti kädestä?
PoistaNäitä tehdään kotona jokapäivä ja sisällä en ole saanut kuvattua huonon valaistuksen takia. Nyt olen vasta vähän väliä käynyt ulkona reenaamassa. Koira on ollut minulla puolitoista vuota ja alkaa pikkuhiljaa jopa närkästyttämään missä pisteessä VIELÄ ollaan.
Seurauksesta niin ensinnäkin alkuun lähtee aina sivulletulosta, että koira olisi oikeassa kohdassa. Sitten saa tehdä varmaan useamman kuukauden ihan 1-3 askeleen tai puolikkaankin pätkiä jos tekee ilman apuja (pennulle oon saanut 7kk iässä ehkä 5m pätkiä, kun on aloitettu 2kk). Sitten kun pysyy täydellisesti lähellä voi pidentää. Toisena treeninä sitten imutusta, missä seuraa namia siinä oikeassa kohtaa ja voi tehdä pidempääkin. Muuten luontaisesti pikku koira varsinkin kävelee vain mukana luontaisen etäisyyden päässä. Sillä millä koiran saa väljäksi on etenemällä liian nopeasti. Matkalla ei ole mitään väliä ennen kuin se osaa seurata pari askelta hyvin. Katsekontakti ei tuossa tapauksessa ole paras kriteeri, koska paikka on väärä, pitäisi olla miel vaikka 5-10cm jalasta. Koiralle on sentään hyvä asenne ja jaksaa keskittyä. :) Kunhan jaksaa itse olla kärsivällinen ja unohtaa tollaiset maratoonimatkat. :D https://youtu.be/97a2JT_6sX4
VastaaPoistaLumellakin voi olla vaikutusta haluaako istua tai maata? Rally-tokokin voisi olla hyvä, kunhan tokon alkeet on kunnossa.
Ruusu ei tule lähelle. Se istuu pöröttää edessä. Heti kun sen saa sivulle, oikeaan paikkaan ja palkkaa se lähtee pois. Tai kääntyy, eteeni. Remmin kanssa sama ongelma.
PoistaKerran kokeilin parikymmentä minuuttia saada sen menemään itse sivulle, kunnes nostin sen siihen ja istutin. Tämä koira on rikki. :D
Koiralla on motivaatio syödä muttei oppia mitään? Tai sitten se haluaa mutta ei pysty. Ruusu stressaa pelkästä ruokakupin eteenlaitosta niin paljon että se tärisee.
Ps. Täydellisyyttä en todellakaan tällä videolla hakenut. Esimerkkin vain. En maratoonaa tämän kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeiltiin ulkona koko hommaa. Sisälläkin Ruusu istuu hyvin tahmeasti, mutta kerran kun se istuu, se ei nouse enää seisomaan.
Sitten pitäisi saada ne sivulletulot alkuun kuntoon. Oletteko koittanut tapaa, missä koira kääntyy sivulle tassut korokkeella? Sivulla palkkaa vain tiheästi ja sitten vapautus. Niin tiheästi ettei ehdi miettiä itse pois lähtemistä. Vanhemmalla koiralla vaatii varmaan niin paljon enemmän toistoja. Osaako se naksuttimen?
PoistaLähinnä hakisin oikean paikan ennen kuin tekee edes 10m seuruuta. Mutta kaikki lähtee siitä sivulletulosta jos ei paikallakaan osaa vielä pysyä lähempänä niin ei liikkeessäkään. :) Nami imutuksella erikseen voi tehdä mukavaksi sitä paikkaa lähellä.
Ei olla koroketta otettu käyttöön kun meillä ei sellaisia ole. Kirjat ovat liian suuria pienelle kierrettäväksi.
PoistaNaksutin on meillä käytössä ollut alusta asti, tuossakin oli mukana.
Kirjat liian suuria? Niitähän on eri kokoisia :D Mä siis joskus chihun kanssa käytin kirjoja, niin varmasti teillekin löytyy sopivia :)
PoistaSiis meidän omistamat kirjat on liian suuria :D Ei kamalammin olla luku ihmisiä ja ei oikein löydy mitään suurta tietokirjaa pienempää.
PoistaOnko luopuminen kunnossa? Luopumisen avulla on helpointa rakentaa hyvä kontakti ja kun se luopuminen todella on kunnossa loppuu se namikädenkin tuijotus. Samalla saadaan myös aivot käyttöön. Eli nami nyrkkiin, koira saa yrittää saada namia, kun koira luopuu eli lakkaa yrittämästä, annat namin. Idea on ettei koiralle sanota mitään, vaan se itse saa keksiä miten namin saisi. Seuraava vaihe on jäädä odottamaan luopumisen jälkeen, että koira ottaa kontaktin, josta se saa sitten namin. Ja vaikeuttaa sitten niin, että nami on näkyvissä. Kannattaa perehtyä operanttiin kouluttamiseen, sieltä löytyy hienoja vinkkejä ja apua kisaliikkeisiin :)
VastaaPoistaOsaa luopua. Tänään otettiin sitäkin tuolla ulkona. Ollaan kontaktin otto vaiheessa. Nami esillä on vielä hankalaa, mutta menestyksekkäästi paranemaan päin.
PoistaVoi Ruusu! Liikkeistä tai muusta en voi kommentoida mitään, kun tokosta en pahemmin tiedä, mutta mukavan näköistä menoa oli kuitenkin, kiva video! :) Minni on joiltain osin vähän samanlainen, herkut kiinnostaa ja seuraaminen ja seisominen - eli ne, mitä näyttelyissä ja mätsäreissä tarvitaan. Joskus pentukoulua varten harjoiteltiin maahanmenoa ja tassun antamista, mutta Minni ei ole koskaan pahemmin mistään temppujen opettelemisesta ollut kiinnostunut. Sillä on mahdoton palo näyttelyhommia kohtaan ja se oikein ryhdistää itseään seisomaan mahdollisimman terhakasti ja namit sitä kiinnostaaa hurjasti, mutta en voisi ikinä kuvitella Minniä mihinkään tokojuttuihin. :D Meillä mennään ihan koiran mukaan. Edellinen koira osasi sen parikymmentä temppuja ja oikein odotti, että opetellaan uusia temppuja. Meinasi jossain vaiheessa oma mielikuvitus loppua ja muistan, että viimeisimmäksi opeteltiin kaikki sormet nimeltä (koira siis tökkäisi kyseistä sormea kuonollaan, jos sanoi esim. nimetön). Minniä ei kauheasti myöskään agility nappaa, kyllä se meidän kotiagilityä tekee, muttei ollenkaan samanlaisella innolla, kun niitä näyttelyjuttuja. Ja tuskin tekisi niitä näyttelyjuttujakaan, jos ei olisi nameja tiedossa, kyllä se sen verran on herkkujen perään. :D
VastaaPoistaRapsutuksia Ruusulle! Ensi viikolla onkin jo joulukuu, teidän joulukalenteria odotellessa... ;)
Voi Minni. :D Niin samanlainen kuin Elli ja Ruusu! Näyttelyissä ollaan terhakkana ja muuten ei kiinnosta mikään.. Elli kyllä tykkäsi agilitysta ja oikein harmittaa kun Mamma ei sen kanssa sinne lähde.. Pitää varmaan ottaa Elli meille. ;)
PoistaTuohon maahanmenoon: namit ehdottomasti pois sieltä kädestä, millä annat koiralle merkin. Nyt melko paljon yrität koiralle itse kädelläsi vihjata mitä sen pitää tehdä. Toimisi kyllä, jos koira hoksaisi asian, mutta jos kerran olette jumissa tässä, niin ilmeisesti se ei hoksaa. Eli pidät namit taskussa tai toisessa kädessä, älä näytä koiralle, että ne on siellä. Opasta toisella, avoimella kädellä, jos on tarvetta. Voit antaa koiralle vähän painostusta maahan menoon siten, että jos se vaikka istuu edessäsi, niin viet sen naaman edessä tyhjän käden maata vasten ja odotat. Koira voisi tässä kohtaa tarjota maahanmenoa jossain välissä, todennäköisesti kokeilee kaikki muut keinot ensin. Voit vaikka taputtaa lattiaa vihjeeksi. Ennen pitkää kyllä kyllästyy ja laittaa maaten. Siitä palkkasana ja sitten se palkka. Mielestäni kannattaa opettaa koira aktiiviseksi osapuoleksi temppujen tai liikkeitten teossa, eikä kädestä pitäen aina näyttää sille, mitä tehdään. Ja mitä enemmän koiran kanssa temppuja opettelee, sitä enemmän se oppii tarjoamaan erilaisia toimintoja, joten näistä tempuista on hyötyä ihan tokossakin tai mitä sitten haluaakaan harrastaa.
VastaaPoistaHyvä esimerkki: erään tokoliikkeen parantamiseksi kouluttaja ehdotti meille, että opettaisin Riian koskemaan kättä kuonollaan. Kouluttaja varmisti, että osaako Riia sen jo. Sanoin, että ei osaa. Hän pyysi kokeilemaan ja Riia samantien kokeili koskea kättäni nenällään. Sille on muodostunut jo selkeästi käsitys siitä, mitä ehkä mahdollisesti haluan sen tekevän.
Hyviä pointteja, mutta kokeiltu on. Videollakaan minulla ei ole herkkua kädessäni kun ohejistan makuulle. Kotona koira lähtee kyllästyttyään muualle, istumaan taikka hakee itselleen vinkulelunsa ja pyytää leikkimään. Ruusu on aktiivinen myös lelujen kanssa joilla palkkaan koiraa myös välillä.
PoistaOlen nyt palkannut sitä kaikesta aktiivisuudesta treenien yhteydessä parin päivän ajan ja toivottavasti se tuottaisi hieman edes tulosta. Ja käteen kohdistuva kosketus on meille tuttua ja sujuvaa. :)