52. Tuusniemi

Lauantaina Elli matkasi Leppävirralta mamman hoivista Kuopioon sunnuntain koitosta varten. Suuntasimme nimittäin Koillis sawo showhun Tuusniemelle minne kasvattaja oli neidin ilmoittanut.
Lauantaina oli siis kynsien leikkausta ja seisomis harjoituksia muistutus mielessä.

Lähdimme Ellin kanssa aamulla Ruusun kasvattajan kyydissä Kuopiosta kohti Tuusniemeä. Matka meni hyvin ja neiti nukkui takapenkillä kokomatkan, matkanvarrelta napattiin myös Ellin kasvattaja yhden karvaturrin kanssa mukaan kyytiin.
Paikanpäällä oli tietysti paljon väkeä ja sillä sekasopassa kävimme viemässä tavarat kehän viereen ja siitä tallustimme kohti ilmoittautumis pistettä missä Elliltä tarkistettiin ensimmäistä kertaa myös siru. Rasti paperiin ja eikun odottamaan kehän viereen. Odotellessa neidin korvakarvoja leikeltiin ja koko koira harjattiin muutamaan otteeseen, treenattiin kehässä pyörimistä ja tietysti rapsuteltiin ja ihmeteltiin toisia karvakorvia.
Muunvärisiä junnu narttuja oli peräti yksi meidän lisäksi paikalla ja kehä meni nopeasti. Meille napsahti ERI ja päästiin kilpailuluokkaan jossa sijoituimme toiseksi. Muuta ei tälläkertaa saatu matkaan, mutta hyvän arvostelun kanssa jatketaan hymyssäsuin. Neitiä pitää hieman ehkä laihdutella seuraavaa näyttelyä varten koska tuli kommenttia tukevasta rungosta.

''1v 4kk liikkuessaan hyvin mallikas juniori. Hyvät mittasuhteet, hyvä pää, korvat & purenta. Pyöreät keskiruskeat silmät. Etuosa saisi olla paremmin kulmautunut. Tukeva runko, sopivasti kulmautunut takaa. Hyvä häntä, hyvälaatuinen karvapeite. Liikkuu hyvin sivusta, hieman löysästi edestä & ahtaasti takaa. Esiintyy ja esitetään hyvin.''

Ellin asenne koko hommaan oli vähän hukassa, mutta neiti käyttäytyi kuitenkin todella mallikaasti ja toimi hyvin vaikka tuomarin lähestyminen olikin ensin vähän arveluttavaa hommaa. Pöydällä seisottiin hyvin eikä muristu. Kävelyttäminen oli hieman haastavaa aina kun lähdettiin liikkeelle sillä neiti nosti laukalle ja oli innoissaan, tietty. Piti vähän hyssytellä ettei koko homma mene leikin puolelle ja heti kun Elli rauhoittui ja otti raviaskelia lisättiin siitä hieman tempoa ja askelta toisen eteen. Seisottaminen oli hieman ehkä hukassa siinä mielessä, että en itse voinut tarkistaa missä asennossa neiti seisoo kun koira lähti samalla liikkeelle sivuaskelia kun minä yritin kuikuilla tassuja. Noh, kaikki meni kuitenkin hyvin ja kotimatka alkoi.
Kotona otimme Ellin kanssa päiväunet vierekkäin ennenkuin tuli veljeltä puhelua jotta ottavat neidin kyytiin Leppävirtaa kohti kotiin mamman luokse missä Ruusu & Puffe odottelivat lajitoveriaan.