perjantai 9. helmikuuta 2018

171. Yhdeksän


Eilen juhlittiin! Tupsuturkkia, mummeliinia, röhköpossua, nappisilmää, tihulaista, super tärkeää eliötä, eli pienen mustan karvaisen otuksen yhdeksää vuotta.
Sait kakun korean, pateeta, raejuustoa ja kissoille ei riittänyt edes lipaisua.
Ahmatti olet aina ollut ja tulet olemaan.

Niin ärsyttävä kun tuo olento onkin, on se aina sata kertaa ihanampi.

Suuret, koreat ja ällöt syntymäpäivä kuvat jäivät ottamatta, mutta ensivuonna kokeilemme uudestaan kun mittariin tulee pyöreitä lukemia.

Meidän perheellä ei tiedettävästi ole ollut koskaan kissanristiäisiä taikka vietetty koiran syntymäpäiviä, mutta tänä vuonna olemme pitäneet kissa Mei-Mein 4vuotis- sekä Ruusun 9vuotis syntymäpäivät. Perheen kesken. Kakkua sekä pieni paketti päivänsankarillemme.
Häilyvä muisto on Nekku lapinkoiran syntymäpäivä kakusta joskus nuoruus vuosina.

Itse en ole ennen eläimille mitään järjestänyt, mutta tämähän oli positiivinen yllätys ja täytyyhän heidän tuntea olonsa ainutlaatuiseksi(ihan niin kuin näin ei olisi joka päivä).

Kävimme juhlistamassa Ruusun syntymäpäivää jo viikkoa ennen kun suuntasimme jäälle. Mummeliini oli iloinen, onnensa kukkuloilla, kunnes iski vilu ja syliin oli päästävä.

Meille tulee Ruusun kanssa kohta taas vuosipäivä eteen! Nimittäin 26. päivä huhtikuuta vuonna 2015 sain tämän ihanan pörröisen tihulaisen kotiin ja päivääkään siitä en kadu.

Olet minulle tärkeä, korvaamaton. Teen mitä vain sinun eteesi, jotta sinulla oisi parempi olla. Olet minun kallein aarteeni päällä tämän maan.

Onnea Ruusu 9 vuotta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti