138. Aye

Hulabaloo! Näin voisin tämän kuulumis postauksen aloittaa. Muutto hässäkkä on ohitse ja voimme palata taas blogin ääreen. Kuukauden päivät oli niinsanottua lomaa, se virkisti, mutta pakko sanoa että tätä oli ikävä.

Muutto Jyväskylästä takaisin Kuopioon kävi helpommin kuin toiseen suuntaan, ehkä hommaa helpotti suurimmilta osin että muutimme kerrostalon alimpaan kerrokseen. Meillä on nyt hieman isompi asunto missä on lasitettu parveke, viileä sisäilma aiheutti flunssa kierteen ja sekin pitkitti blogin ääreen palaamista. Nyt on muuttolaatikot purettu, parannuttu ja pienen järjestelyn jälkeen tätä voi sanoa jo kodiksi.

Ruusu protestoi viikon täällä asumisen jälkeen pissimällä ulko-oven eteen yöllä ja kerran keskellä päivää sängyn viereen. Tilanne on rauhoittunut ja neiti on jaksanut olla hienosti myös itsekseen kotona vaikka kaikki käytävän äänet kuuluvat liiankin hyvin asuntoon, mikä edesauttaa eroahdistusta. Onneksi sitä on auttamassa aina puruluu ja aktiivipallo.

Vaikka asumme junaradan vieressä, möly ei ylety asuntoon, tuskin huomaakaan että juna menee ohitse. Pururadalle päästään heti ulko-ovesta. Paikalliset lenkkipolut ovat mielenkiintoisia, kauniita ja aivan kiven heiton päässä on lampi missä olemme käyneet jo kahlaamassa, tai siis Ruusu on käynyt. Polkuja löytyy tuhottomasti, emme ainakaan Ruusun kanssa rupsahda ja kunto pysyy mummokoiralla hyvänä.

Kissat ovat asettuneet hyvin ja pitävät parvekkeesta. Ruusu taas hädän tullen yrittää parvekkeen ovella näyttää, että olisi hätä. Onneksi se osaa pyytää, mutta miksi sitten täytyy välillä tehdä sisälle? Virtsatulehdus on poissuljettu,  jotkut sanovat ettei koira osaa protestoida tai hävetä, minä voisin sanoa toisin.

Sää on ollut sateinen ja syksyn värit alkavat kukoistaa. Lapaset ja pipo ovat jo hattuhyllyllä, Ruusun villapaita ja tossut odottavat lipastossa pakkasia jos neiti ei jaksa tänäkään vuonna kasvattaa kunnon turkkia. Jospa syksy ei olisi kamalan kurainen, tämä neiti ei halua lähteä ulos kurapuvussa ja kantaa puolet polkujen hiekasta mukanaan sisälle. Onneksi R osaa olla nätisti suihkussa joten se on helppo pestä, mutta jatkuva kastelu ei tee turkille hyvää. Etsimme vielä ratkaisua ongelmaan.

Muutama postaus idea on muhimassa arkistossa joita alamme Ruusun kanssa tekemään, tulossa mm. taas muutama videopostaus.