Hyvää juhannusta kaikille, toivottaa Tassujen Taikaa poppoo! Kun tämä juhannus sää on näinkin perinteinen eli tuulta, sadetta ja räntää niin palataan parilla viikolla taaksepäin ja muistellaan sitä ihanaa helle aaltoa ennen kylmää keskikesän juhlaa.
Meinasin lähteä kaatosateeseen kuvaamaan juhannus kuvan koirista, mutten halunnut hienohelmoja kiusata vaikka olisihan se ollut hauska.
Elämää omakotitalossa järven rannalla, mikä sen parempaa kaupungissa elämisen jälkeen? Vaikeaa on varmaan palata syksyllä takaisin betoniviidakkoon. Nauttikaamme siis tämä kesä omasta rauhasta.
Muutimme Valkeakoskelle 19.05.2018 koirien ja kissojen kanssa. Isäntämme teki tämän mahdolliseksi kun hän sai töitä täältäpäin suomea ja hänen puoleltaan perhettä löytyi ihana, tuttu paikka missä voimme asua. Kyseinen paikka on ehkä joillekkin lukijoille tuttu aiemmista postauksistamme.
Hippielle ja kissoille paikka oli uusi, mutta kotiutumiseen ei mennyt kauaa ja pentu on oppinut pyytämään jo pihalle, aivan itse! Ruusu on ollut innoissaan vapaudesta, rauhasta ja tietysti omasta rannasta missä hän voi kahlailla niin paljon kuin haluaa.
Minulle itselleni tämä on ollut hermolomaa ja ehkä vähän kesälomakin kun jouduin lopettamaan työni Kuopiossa muuton takia. Uusia töitä olen kovasti täältä etsinyt mutta mikään ei ole vielä tärpännyt. Ehkä muutaman kuukauden työ ei ole kovin monelle palkan maksajalle mieleen.
Muutamme takaisin kuopioon elokuun lopulla samaan vanhaan asuntoomme, sillä maksamme siitä vuokraa. On kovaa pitää kahta asuntoa samaan aikaan sillä vuokra on korkea, mutta onneksi meidän ei tarvitse paljoa pulittaa kesä asunnostamme, ainakaan vielä. Kesän lopulla maksamme lämmitys ja sähkökulutuksen.
Olen ilmoittanut meidät Hippien kanssa kurssille, mutten voi sitä vielä varmaksi sanoa kun koirakoita otetaan mukaan vain viisi ja en ole saanut vielä tietoa, että pääsemmekö mukaan. Jos kyseisestä kurssista ei pian kuulu, kerkeän ehkä ilmoittaa meidät vielä toiseen paikkaan hieman erilaisemmalle kurssille. Jos jostain syystä emme täällä kerkeä harrastaa koti juttuja enempää, siirrän kurssi haaveet syksylle Kuopioon.
Se on taas yksi mökki vierailu takana. Mukaan mahtui uimista, veneilyä, puuhommia ja sensellaisia koiruuksia. Mitä nyt mökkeilyyn yleisesti kuuluukin, mää en vaan tiedä että miksei noi omistajat uinu mun kanssa, tai äippä kävi koipensa kastamassa mutta ei muuta.
Mulla oli ainakin melkeen työpäiviä nää niin kutsutut lomapäivät. Tarkasti vahdin ja olin työnjohtajana puuhommille ja paimensin saaren muita koiria. Isin pikkusiskoo paimensin myös, nimittäin hoitamaan mua. Pääsin trampoliinillekkin!
Ai mitennii on kylymää vettä? Hahah, ei oo, kuvittelet vaan!
Se veneily oli muuten tosi kivaa. Oltiin vetten yllä ainakin kolme tuntia, isi kalasteli serkkunsa kanssa ja mä äipän kanssa oltiin turvassa veneen hytissä. Sille päivälle luvattiin saetta, mutta eipä sitä näkynyt. Aurinko vaan paisto ja oli kuuma, mut onneks vähän tuuli siellä veneessä niin ei tukehtuna.
Käytiin laavulla paistaa makkaraakin ja kivaa oli. Äippä alko hassuttelee isin kanssa ja ne laitto mulle aurinkolasit päähän. Noh, mitäpä siitä oli aurinkoinen keli niin sopiihan se. En vaan ymmärrä miks mulle piti nauraa.
SUPERCOOL
Illat alkaa pimenemään ja viilenemään mikä tietää tietty sitä, että mää jaksan turboilla enemmän ja siitähän äippä tykkäs. Mutta ai että mökillä oli ihanaa ja kaunista illan sumussa auringon laskiessa. Käytiin isin ja äipän kanssa ihastelemassa maisemia vaikka itikoita oli, mä yritin parhaani niitä napsia mutten kaikkia kyllä saanut kiinni. Jokseenkin ne hyviä kuitenkin on.
Pari päivää ja piti sit lähtee kotiin. Piti vähän inistä ihanniinko se robotti siinä elisan mainoksessa. Mutta niin, vastahan me lähdettiin. Onneksi pian päästään taas uudestaan!
Ps. Muutamme takaisin Kuopioon 16.08.-17 alkaen, mutta virallisesti 01.09.-17!
''No mutta hei taas! Mä pääsin tekemään teille taas ihan itte postausta. Siis minä, Ruusu!
Koko kesän kohokohta on ohitse ja minä nimitin itseni merimakkaraksi, tai siis äippä nimitti.''
''Me oltiin juhannus meren äärellä Haminassa. Ihan niinku viime vuonnakin. Ai että oli nastaa!''
''Uinti hommiksihan se sitten meni kun isi ja äippä houkutteli mut veteen.''
''Katos äippä! Suoraan uinnin jälkeen on hyvä käydä pyörimässä juhannus kokon tuhkassa vai mitä? Saa oikein kivan värimaailman turkkiin ja tää aromi! Bueno~
Hetkeksi vielä istahdinkin siihen kun se oli vielä niin lämmin, kunnes isi nappas mut syliin ja kanto mereen.''
''No voi perhonen sanon minä.''
''Siis mitenkä niin oli huono idea, hä!? Se oli niin kivaa ja näytin ihan lumiukolta. Ettäs kehtasit...''
''Onneks seuraava päivä oli kivempi kun pääsin kattomaan katiskan nostoa sekä siellä sätkiviä affenia. Olin koko reissun aikana ainakin sata kertaa veneen kyydissä!''
''Tuuppas Ruusu tädin luo fisu fisu. Emmä sua syö!''
''Äippä anto mulle kolme kalaa katiskasta nousuveden tuomaan lammikkoon rannalla ja sain ihan itte pyydystää ne. Eka kala lähti mua karkuun hirveellä kyydillä enkä sitä saanu sit ees kiinni vaan se pomppas takas mereen. Kaks pienempää oli mun kavereita pidempään.''
''Kalastaja Ruusu, ät juur servise!''
''Äiskä saa olla musta ylpee.''
''Pikemmittä puheitta meidän keski kesän juhlaa kukoisti minä, Ruusu. Olin hyvä tyttö kun uin ja kalastin ahkerasti ja sain paljon herkkuja. Herkuilla tarkotan kalan perkeitä mitä en kuullemma ois saanukkaan käydä syömässä.. Mutta kiva kun mua informoidaan aina jälkikäteen, että sinne super korkeelle kivelle ei saa muka kiivetä herkkujen perässä mitä te vaan heititte sinne lokeille kun minäkin olen tässä! En ymmärrä.
Tai ehkä ymmärrän kun seuraavana päivänä olikin sitten vähän huono olo ja oksensin veneeseen. Onneksi ollaan taas kotona ja pääsin nukkumaan omaan ihanaan rengas petiin ja vinguttelemaan parhaimpia lelujani mitkä isi on mulle ostanut. Olenhan minä paras.
Äiskä sanoo teille kaikille terkkuja myös. Ei sitä kannata unohtaa, muuten se suuttuu!''
Hiphei maaliskuu on alkanut! Pian onkin sitten jo kesä, kohta on pääsiäinen ja vappu ja helteet. Nautitaan kuitenkin vielä lumen antimista sekä näistä kauniimpaakin kauniimmista aurinko keleistä lumen kimmeltäessä kuin tähtipöly.
Kuun vaihdos meni meillä kaksijalkaisilla Levillä lasketellessa ja koirat nauttivat maalais arjesta Mamman kanssa. Viikko oli pitkä ilman eläimiä, muutama poro tuli tiellä vastaan, mutta muuten tuo viikko oli täysin eläimetön. Onneksi pääsimme taas sunnuntaina (05.03.) näkemään koko ihanan poppoomme mökin rauhaan ensin vietettyämme 21 vuotis syntymäpäiviäni isoveljeni luona.
Ajoimme mökin pihaan ja ihmettelin, että miksei kuoro jo laula pihassa, mutta kun astelimme puisia ja vanhoja portaita kuistille, alkoi Puffen kumea haukunta kuulua. Herra pömpiäinen juoksi luoksemme ja tervehti iloisesti meitä, pian kääntyen mökin ovea kohti mistä kuului Ruusun ja Ellin haukunta sekä murina.
Oven avattuani molemmat neidit hyökkäsivät kimppuumme ja Ruusu inisi innosta, Elli teki ilopissit terassille ja molempien hännät vispasivat sekä pusuja tippui heti kun menin kyykkyyn. Koirat eivät ensin meinanneet huomata isäntää mutta kun tämä tuli kyykkyyn Elli hyökkäsi hänen kimppuunsa innoissaan. Iloisia hyppelöitä ja tanssiliikkeitä kesti viitisen minuuttia kunnes suuntasimme mökkiin tervehtimään Mammaa.
Koirat olivat käyttäytyneet viikon hyvin yhdessä, lukuunottamatta muutamaa Ruusun dyykkari keikkaa Mamman roskapussille jonka hän jätti aina piha-aidan portin ulkopuolelle, mutta neiti R löysi aina aidan matalimman kohdan ja hyppäsi aidan ylitse roskapussin kimppuun. Voi Ruu-Ruu!
Mamma oli noudattanut koirien ruokaohjeita ilmeisesti hyvin kun kumpikaan neideistä ei ollut lihonnut ja kuullemma Puffen ruoka-annoksetkin on nyt alettu mittaamaan paremmin, olihan tuo aika pönäkässä kunnossa, pakko myöntää. MSM-jauhetta Mamma nappasi myös vähän itselleen meidän purkista Puffelle kun Elli mokoma oli taas tulossa meidän luoksemme.
Oli ihana nähdä koko poppoo taas yhdessä. Mamma on saanut nauttia näiden ihanien koirien läsnäolosta ja touhotuksesta kokonaisen viikon. Itseäni harmittaa välillä hyvin paljon kun koirat eivät ole niin paljoa yhdessä, koska me muutimme Ruusun kanssa senverran pitkälle Mammasta, niin tapaamiset ovat jääneet vähäiselle. Onneksi on reissuja ja tilaisuuksia kuitenkin, edes tämän verran mitä on.
Seurasimme puolisen tuntia koirien menoa pihalla ennen kuin pakkasimme Ruun ja Ellin tavarat autoon ja lähdimme kohti Jyväskylää. Mamma oli unohtanut pakata kevythäkin ja koirien paperit mukaan mikä tietty vähän nauratti, mutta paperit ovat tulossa postissa ja kevythäkkiä ei välttämättä tarvita.
Tästä alkaa taas arki kahden koiran kanssa täällä meillä ja Mamma saa hengähtää Puffen kanssa sekä viettää laatuaikaa keskenään. Pitää alkaa jo kirjoittamaan Ellin ruokavaliosta postausta, että onko uusi merkki sopinut ja maistunut neidille. Kirjoitellaan myös Ruusun ''karvakadosta'' minkä joku tarkkasilmäinen on saattanut jo huomatakkin!
Pikaiset kuulumiset ennen Sawo Showta. Ennen taas seuraavia näyttelyitä Ellin kanssa, on mielestäni hyvä tehdä pieni kuulumis postaus. Tietää itsekkin, että missä mennään ja mitenpäin.
Hellettä ja ukkosta on ollut nyt paljon liikkeellä ja sen huomaa jo seniori ikäisestä koirastakin, että on hankala olla. Lenkit ovat olleet Ruusun kanssa lyhyitä ja illan viileydessä taas hieman pidempiä. Viilennys manttelimmekaan ei kamalasti auta porottavassa auringossa ja hiostavassa ukkos säässä. Olemme saaneet myös kaatosateen niskaan kesken lenkin. En kuitenkaan valita sillä onhan tämä kesä aika mukava ollut tähän mennessä. Ruusulle se on ollut hieman erilainen. Leikkaus ja polvi episodi ovat kuluttaneet neidistä virrat pois.
Tyytyväinen neiti hän on kuitenkin ja varsinkin kun pääsi uimaan ja maalaismaisemiin taas viikonloppuna rentoutumaan ja hengittämään raikasta ilmaa. Paikanpäällä oli myös 9kk corgin pentu Sergei jonka kanssa neiti R hieman tutustui. Ensin meinasi pentu ottaa nenilleen kun ärsytti vanhaa rouvaa pyörimällä takapuolessa kiinni, mutta sitten alkoi löytyä yhteinen sävel ja Ruusu meinasi lähteä myös Sergein seurueen mukaan kun he lähtivät kotiin ennen meitä sunnuntaina.
Ruususta huomasi miten se nautti vapaudesta ja sai kulkea oman tahdon mukaan isolla pihalla hieman välillä kissoja ahdistellen ja pallolla leikkien. Uimassa neiti kävi kerran ja pariin otteeseen myös kahlailemassa. Viinimarjapensaan ala oksatkin hieman tyhjentyivät kun neiti pääsi vauhtiin. Piti olla jo komentamassa jottei maha mene sekaisin. Pensas antoi myös hyvin auringolta suojaa kuumana päivänä.
Nyt olemme taas kotona ja Ruusulta oli lirahtanut ykkös hätä olohuoneen lattialle yöllä. Tätä on jatkunut leikkauksen jälkeen melkein jokainen yö. Sohvalle oli myös pissitty kaksi kertaa melkein peräkkäin ennenkuin aloimme nostamaan sohvatyynyt kulkureitin eteen jottei laiskanlinnamme mene pilalle. Tapausta selvitellään yhä, että onko tämä pidätysvaikeutta mikä johtuu leikkauksesta vai onko neidillä virtsainfektio. Asia selvinee pian kun lähdemme eläinlääkärimme vastaanotolle.
Elli on tulossa Kuopioon torstaina ja jää meidän seuraksemme kokonaiseksi kuukaudeksi. Perjantaina on meillä Sawo Showssa näyttelypäivä ja sitten ensi maanantaina(8.8) alkaakin agilityn alkeiskurssi. Saas nähdä miten meillä alkaa yhteistyö räähkän kanssa sujua ja miten Elli piristää Ruusun elämää.
''Hei kaikki, poppoo täällä! Tultiin kertomaan teille kuulumisia ja uutisia.''
Puffe; ''Ensinnäkin..'' Elli; ''Ei ei! Minä kerron! Saanko kertoa!?'' Puffe; ''Penikka pois jaloista!!'' Elli; ''Uik!'' Puffe; ''Pysytäämpäs suunnitelmissa. Minä kerron ensin, sitten sinä.'' Elli; ''Okei, okei..'' Puffe; ''Ensinnäkin, ollaan kuultu että olette halunneet saada kuulumisia minusta ja penikasta. Noh, meillä menee hyvin tuolla maalla, kotona Mamman kanssa. Mamma häärää entistä enemmän meidän turkkien kanssa mikä hieman ärsyttää mut kyllä sen kestää kun saahaan ruokaa! Tuossa kun oltiin eilen koko konkkaronkka kasassa jossain tapahtumassa taas niin kuulin kun tyttö ja mamma keskusteli mun ruokinnasta. Kuullemma mulle pitäisi saada joku viljaton mun korvien takia. Korvissa on siis ollu vikaa, ne kutisee ja erittää likaa aivan kamalasti. Mulle käy kyllä jos se uusi ruoka on sit kans hyvää. Mähän en ihan mitä vaan syö!'' Elli; ''Niin niin! Oltiin taas sellasessa match showssa ja ajettiin tytön ja Ruusu äidin luokse mikä oli tosi kivaa! Mamma otti naapurinsa mukaan myös kuka on tosi kiva kaksijalkainen ja hän myös ajoi peltilehmän paikanpäälle niin meidän Mamma sai ottaa rauhassa. Siellä paikalla oli taas hirveesti uusi tuttavuuksia ja paljon hajuja ja ääniä. Ilmoittautuminen meni aika nopeesti tälläkertaa kun ei jonoja ollut niin päästiin sitten sivummalle odottelemaan. Mu kyllä vähän häiritsi kun Mamma oli Puffessa kiinni kokoajan ja lähti välillä sen kanssa jonnekkin ja mua ärsytti niin hirveesti, että haukuin ja rähisin että ne tulis takaisin. Lopulta ne aina tuli. En sit tiiä oliko mun ärinä pelottavaa vai tarpeeks uskottavaa.'' Ruusu: ''Olisit vaan ottanut ihan rauhassa. Ei missään tarvii stressata mistään. Mulla oli vaan tylsää odotella. Hieman ihmetytti kun tyttö ei minun kanssa mennyt kehään. Mikäköhän sen päässä oikein liikkuu?'' Elli: ''En tiiä mut mua vähän jännitti kun tyttö yritti mun kanssa lähtee liikkumaan pois Mamman luota. Istahdin ja en ois halunnu lähtee mut sit se otti ne hirmu hyvät namit taskusta ja en vaan malttanu olla menemättä niiden perässä! On ne vaan hyviä!''
Puffe; ''Joo mä katoin vähänaikaa että minne te hävisitte. Kyllähän te takasin tulitte ja sitten taas odoteltiin monen monta tuntia ja alko vähän väsyttämäänkin, kunnes vihdoin lähdettiin liikkelle, mutta me mentiinkin kehän viereen eli kohta oli se hetki kun sinne piti mennä tallustamaan ja sörkittäväksi. Mä niin en tykkää tästä hommasta. En.'' Ruusu: ''Hyvinhän se kuitenkin meni mitä minä katselin. Ei hätähousu istunut kertaakaan. Mamma ois saanu vähän ripeemmin sua juoksuttaa kun olit niin energiaa täynnä ja liikkees meni töpöttelyksi. Se oli kyllä naurahtamisen aihe kun hyppäsit alas sieltä pöydältä kun tuomari tuli siihen vierees. Olisit voinut tassusi satuttaa senkin pöhkö! Onneksi ei mitään kuitenkaan käynyt..'' Puffe: ''Joo nokun jännitti kun se nainen vaan tuli yhtäkkiä siihen viereen kopeloimaan. Mamma nosti mut kuitenkin uudelleen pöydälle ja kerto että ei hätää. Sit mä maltoin olla siinä hetken kunnolla ja sain nameja mikä oli parasta.'' Elli: ''Olit tosi hyvännäköinen kun seisoit ja menit Mamman kanssa. Oon ylpee et mulla on tommonen isoveli!'' Puffe: ''Kiitos kiitos. Ei sullakaan pahemmin mennyt kehässä. Kuljit hienosti ja olit paljon urheempi siellä pöydällä kun mä mikä mua vähän nolottaa.. Mutta molemmat saatiin se sininen nauha, mitäköhän lie tarkottaakaan.''
Elli: ''Sit me oltiin viimesen kerran kehässä yhdessä ja sä et tainnut edes tajuta että olin sun takanas! No oli siinä yksi koira välissä, mutta mä niin yritin tulla sun luokse kun liikuttiin ja yritin kattella Mammaa josko se huomais mut, mutta tyttö tyrkytti mulle nameja suuhun niin unohdin sit välillä teidät..'' Puffe: ''Joo en mä tajunnu sua ollenkaan kun keskityin Mamman höpötyksiin. Onneks ei oltu siinä kehässä kauaa ja lähettiin sitten pois. Ei Mamman mukaan voitettu mitään, mut mitkä ne siniset nauhat sitten oli hä!?'' Ruusu: ''Ne oli vaan nauhat, mutta onhan sekin hyvä ettei teitä vaan heitetty ulos. Hyvin teillä eskarilaisilla kuitenkin meni. Saatte olla ylpeitä itsestänne. Mulle tyttö tokasi tossa että en ilmottautunut kehään ton mun polven takia ja että oon vielä potilas lomalla näistä hommista. En ymmärrä, mähän oon jo kunnossa! Ei koske yhtään kävellä ja haluaisin vaan juosta ja leikkiä palloillani, mutta aina tulee kieltoa hetken päästä, että riittää jo. Oon kyllä ilonen että se tötterö otettiin multa pois jo viikko sitten kun käytiin vielä eläinlääkärin luona nypläämässä mun mahaa. Kuullemma 'tikkien poisto' oli kyseessä, mutta sit ne vielä piikitti mulle jonkun rokotuksen mitä tyttö pyys lääkäriltä. Vähän sattu mut sit mentiin kotiin ja ilman tötteröä! Antibiootteja en sen käynnin jälkeen enää saanu ja tyttö on nykiny mun polvee päivittäin ennen lenkkiä ja lenkin jälkeen. Kuullemma löysä, mutta tiedä siitä sitten.''
Elli: ''Hei, hei ja vielä sitten pitää kertoa mitä tyttö sanoi mulle ja Mammalle! Mä lähden kuullemma parin viikon päästä, noiden Sawo Show näyttelyiden jälkeen tytön luo kyläilemään muutamaksi viikoksi kun se ilmotti mut jonnekkin agility kurssille? Mitäköhän se on? Tyttö sano, että meille tulee kivaa joten varmaan se sitten on kivaa. Jee! Agility, täältä tullaan!'' --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vielä loppuun, taas:
Koirat siis kertoivat että olimme eilen Ulkomuototuomarit Ry'n järjestämässä Match Showssa Kuopion Petosella. Puffe ja Elli olivat kehässä ja saivat hienosti siniset nauhat ja nämä tiedot on lisätty koirien omille välisivuille.
Ruusu lomaili tämän kerran ja oli turistina mukana. Vielä ei viitsi rasittaa juuri operoitua koiraa jonka polvestakaan ei olla 100% varmoja, että kestääkö se vai ei. Lenkillä neiti R on ravaillut ja liikkunut puhtaasti ja energiaa on kuin pienessä kylässä, mutta polvea käpälöidessä se on edelleen hyvin löysä. Tikkien poistossa 14.7. eläinlääkärimme Paavo totesi polven olevan paikoillaan ja hieman kireämpi kuin leikkauksen jälkeen. Lääkeaineiden vaikutuksesta kuullemma nivelsiteet joskus venyvät. Samalla neiti rokotettiin ja seuraava piikki onkin kolmen vuoden päästä.
Puffelle kehottelin korva eritteiden takia viljatonta ruokavaliota Mammalle. Puffella on siis ollut korva ongelmia jo pari vuotta eikä selkoa siihen olla vielä saatu. Ruusulla oli hieman eritettä korvissa kun tuli takaisin kotiin ja viljattoman ruokavalion aloituksesta korvat ovat olleet täysin puhtaat. Puffelle voisi kokeilla myös samaa, nämä syövät Ellin kanssa Nutron nappulaa tällähetkellä mitä Ruusukin söi ennen.
Ellin kanssa ollaan menossa ACE-Agilityn järjestämään agilityn alkeiskurssille 8.8.-29.8.2016 eli ensikuussa blogiin agility juttuja, toivonmukaan kuvilla sekä videoilla varustettuna nyt kun sain videon editointiohjelmankin ladattua, mitä tässä opettelen käyttämään.
Mitä mieltä olitte tälläisestä vuoropuhelu postauksesta? Oliko liian pitkäveteinen, menitkö sekaisin, tuliko asiaa tarpeeksi ja selkeästi?
Ruusu-neiti on nyt nähnyt maailmaa. Matkustimme parin viikon sisään kirjaimellissesti Suomen läpi. Kuopiosta Sodankylään, Sodankylästä takaisin Kuopioon ja siitä Haminaan. Mutta mikäpäs on mukavampaa kun pienet automatkat ihanan karvaisen ystäväsi kanssa?
17-20.06.2016 kävimme Lapinreissussa omalla mökillämme mikä sijaitsee Sodankylässä joen rannassa n.puolen tunnin matkan päässä keskustasta. Kyseinen reissu oli hyvinkin tapahtumarikas. Pari kilometriä ennen Ranuan keskusta pysähdyimme auttamaan kahta naista jotka olivat jääneet asuntoautonsa kanssa tienvarteen besan loppuessa. Kyseessä oli kaksikko jotka olivat matkalla Rovaniemen koiranäyttelyihin ja kyydissä oli kolme kleinspitziä! Mikä sattuma että meidän takapenkillämme matkusti juurikin kys. rodun edustaja Ruusu. Kuski nousi kyytiimme ja annoimme hänelle kyydin Ranuan keskustaan ja haimme heille bensaa jotta pääsisivät matkaan. Tienasimme kiitosbensat samalla ja vaikka omaan matkaamme tuli puolentunnin mutka ei se kyllä paljoa haitannut. Autoimme ihmisiä hädässä ja mikä parasta, saman koirarodun rakastavia, ihania ihmisiä!
Matkamme jatkui kohti määränpäätä ja kuinkas kävikään kun automme hajosi Rovaniemellä, kun viimeisen kerran pysähdyimme kahville ja haukkaamaan jotain pientä evästä sekä tankkaamaan uljaan menopelimme. Kun olimme lähdössä huoltoaseman pihasta about klo: 23:00 akun huomiovalo ilmestyi. Akku ei saa virtaa. Akun laturissa vikaa? Näin diagnosoimme ja soitimme apuja perheiltämme. Kuskina oli poikaystäväni Riku jonka edellinen auto oli kyseessä ja sen omisti nyt hänen äitinsä. Heille soitimme ensin ja samalla minä soitin isälleni joka meidät oli lappiin kysynyt että matkaamme tuli aika iso mutka.
Tovin asioita selvitellessämme päätimme jatkaa matkaa niin pitkälle kun auto vaan jaksaa. Puoliväliin pääsimme ja sitten auto sanoi käpälänsä irti pelistä. Pääsimme erään huoltoaseman pihaan kuitenkin mistä isäni tuli meidät hakemaan. Toi vara-akun jolla pääsimme Sodankylän keskustaan ja siitä pomppasimme isän kyytiin ja mökille nukkumaan kun kello oli noin kolme aamulla.
Seuraavana päivänä isäni herätti meidät kahdeksalta kalaan ja lähdimme tietty aamupalan jälkeen veneeseen ja vietimme kivan päivän. Ruusu oli rannalla isäni vaimon ja pikkuveljeni kanssa viettämässä päiväänsä. Samana päivänä hieman illemmalla isäni ja poikaystävän Riku selvittelivät auto asiaa ja Sunnuntaina auto saatiinkin sitten korjattua ja vika ei ollutkaan akun laturissa vaan joissain johdoissa, ota nyt automiesten puheista selvää, että missä johdoissa!
Me nautimme lomastamme, kalastimme, kävimme saunassa sekä ihanassa savusaunassa. Ruusu oli onnensa kukkuloilla kun sai olla vapaana ja pääsi vielä uimaankin. Neiti olisi kokoajan halunnut tassutella joessa. Vähän sai neiti maistaa kalan pyrstöä jota oli paistettu mökkimme laavussa. Voi miten ihana loma. Ruusu kiitti ja kumarsi vapaudesta kun kotimatkamme alkoi aamulla aikaisin, se vaan kuorsasi takapenkillä hyvin tyytyväisenä.
Tässä pienet videonpätkät mitä rannassa tapahtui eräänä kauniina päivänä
Juhannuksena olimme Rikun isän mökillä Haminassa, sukuloimassa taas ja tietysti Ruusu mukana. Neiti oli taas aivan haltioissaan kun pääsi uimaan ja tassuttelemaan vapaana. Paikanpäällä oli myös muita koiria, kaksi Ruusulle isokokoista kaveria Tiuhti ja Nöösi jotka olivat whippet rotuisia vinttikoiria. Myös kolmas hieman pienempi kokoinen vinttikoira Nipsu. Ruusu ei hirveästi arvostanut tutustumis nuuskutteluja ja isommat koirat hieman pomottelivatkin sitä jos jonkinverran että välillä pelotti kulkea aitan ja mökin välillä pihan poikki meidän perässämme. Ainakun muut koirat olivat sisällä niin Ruusu otti ihanat ilojuoksut ja nautti olostaan. Eräs leikki oli neidille mieleistä, käpyjen heittäminen rantaveteen josta se ne aina nouti innoissaan.
Olimme siis merenrannalla ja minua harmitti suuresti kun maisemat olivat niin upeita ja unohdin järjestelmäkamerani matkasta. Joudutte siksi tyytymään puhelinkuviin, mutta hei, ovathan nekin muistoja.
Neiti R ei tällä reissulla päässyt veneeseen mukaan vaan otti rannassa meidän saaliimme ilosylin vastaan. Itse kalastin kaksi, reissun isointa haukea joista toinen oli 2.75kg ja Ruusu halusi kovasti sitä maistella vaikka kuinka kielsi. Kalassa kävimme aamulla herättyämme ja illan vietimme neidin kanssa rannalla ja kierrellen lähisaaren nähtävyyksiä. Suurimman osan ajasta Ruusunen vietti tassut märkänä merivedestä. Kävi neiti saunassakin meidän kanssa istumassa.
Kotimatka häämötti edessä ja jouduimme jättämään nämä kauniit maisemat taaksemme hyvinkin nopeasti ja palaamaan kaupunkiin. Ruusu oli taas hyvin tyytyväinen matkustaja ja nukkui melkein koko kotimatkan. Kerran pysähdyimme syömään ja Ruusu pääsi tietty tekemään tarpeensa ja merkkinsä huoltoaseman pihaan. Kotona odotti raukea lomalaisten uuvuttava päiväunien otto ja sängyn alta kuuluikin tyytyväinen kuorsaus kun oli vatsa täynnä ruokaa.
Tämä Heinäkuun ensimmäinen viikko on ollut minulla ja Ruusulla kahdestaan elämistä kun Riku, jota jo isiksi Ruusulle kutsutaan lähti taas lappiin. Tälläkertaa Kaldoaiviin kaveriporukalla vaeltamaan ja kalastamaan. Hyvin olemme tähänasti pärjänneet ja tulemma pärjäämään. Innolla odotamme seuraavaa matka viikonloppuamme!
