Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistoja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistoja. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. tammikuuta 2018

168. Vuosi vaihtui

Vuosi 2017 on koettu, eletty, taputeltu ja mitä näitä nyt on. On aika tehdä pieni katsaus tuohon menneeseen vuoteen, josta löytyy mm. parhaat hetket, kuvat, muistot...

Vuoden neljä parasta kuvaa/hetkeä


Suosituin postaus 2017
''Saavuimme myymälään vähän vaille viisi ja avustaja saapui laittamaan koiralle silmätipat silmätarkastusta varten jonka jälkeen odottelimme kymmenisen minuuttia ennen tarkas huoneeseen menemistä. Huone oli pieni ja pimeä, siellä mahtui juuri ja juuri kääntymään koira sylissä ympäri.Elli nostettiin pöydälle lääkärin pyynnöstä joka nappasi koiran polvet käsiinsä heti''




Vuoden 2017 menot
Tammikuu
160€
Helmikuu
106,10€
Maaliskuu
74,81€
Huhtikuu
205,50€
Toukokuu
34,38€
Kesäkuu
54,75€
Heinäkuu
59,69€
Elokuu
34,05€
Syyskuu
38,81€
Lokakuu
10,47€
Marraskuu
53,96€
Joulukuu
215,69€
YHTEENSÄ
1048,21€

Kuluihin laskettu ruoat, herkut, match showt,
eläinlääkäri kulut jne.





Tavoitteet vuodelle 2018
En ole oikein koskaan miettinyt tavoitteita, sillä tykkään elää päivä kerrallaan tätä hassua elämää. Jokseenkin joskus tulee mietitteyä, mitä voisi tehdä, mitä tarvitsee ja mitä haluaa.
-Meille tulee uusi perheenjäsen jonka kassa harjoittelemme koiran elämää ja kasvamme pikkuhiljaa harrastusten pariin
-Ruusun kanssa käymme vähintään kerran virallisissa näyttelyissä
-Elli saa viimeisen sertinsä valioituakseen
-Lähdemme Ruusun kanssa kaverikoira koulutukseen
-Käymme Norjassa kalassa
-Aktivoidun Ruusun koulutuksessa ja opettelemme kolme uutta temppua

Sitten vielä..
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2018!
                                                                                     terv. Tassujen Taikaa poppoo

tiistai 15. maaliskuuta 2016

53. Vuosi sitten


Muistellaampa hieman menneitä. Facebookin muisto toiminto ilmoitti, että siitä on täsmälleen vuosi kun aloitimme näyttely harrastuksen Ellin kanssa tämän täytettyä 5kk. Muistan sen päivän kun se olisi eilinen. Sen kamalan jännityksen ja härdellin sekä pikku pikku Ellin! Voi mikä ruipelo se oli silloin. Täynnä tarmoa, päättäväisyyttä ja energiaa, mitä on kyllä vieläkin jäljellä.


Mikä on muuttunut?
Neiti on tietty kasvanut ja kaunistunut. Meistä on tullut itsevarmempia yksin sekä yhdessä ja olemme kehittyneet mätsäreiden sekä näyttelyiden myötä paremmaksi pariksi. Yhteistyö sujuu paremmin, handlaaja ei enää häslää tai jännitä. Luottamus on kasvanut vaikka emme paljoa näekkään. Elli pääsi yli tuomari pelostaankin, mikä oli kesällä pieni ongelman poikanen.

Miten tästä eteenpäin?
Pyrin toimimaan Ellin kanssa nyt hieman täsmällisemmin liikkeessä ja seisomisessa, sillä neiti välillä lähtee laukkailemaan liikkeelle lähdettäessä mikä ei toisaalta haittaa, mutta jos laukka-askelia syntyy useampi ja kehä on pieni ei tuomari näe liikkeitä kunnolla.
Seisomisessa on taas ongelma paikallaan pysyminen. Heti kun yritän hieman kallistaa itseäni jotta näkisin miten Elli seisoo, lähtee tämä tepastelemaan aina sinne suuntaan minne kallistun. Etutassuista ja ryhdistä näkee hyvin, seisooko koira suorassa, mutta välillä on hyvä tarkistaa kuitenkin ryhtiä ja tassujen asentoja vaikka Elli osaakin asettua todella hyvin ja ryhdikkäästi seisomaan.
Paljon paljon mätsäreitä, aina kun vaan päästään niin lähdetään matkaan.