Hyvin pitkään mietin, että uskallanko. Keräsin rohkeutta ja tein sen. Ruusulta lähti turkki 26.05. samalla, kun isäntä ajeli Haminan mökin nurmikkoa. Olimme Haminassa viikonlopun ja se oli oiva paikka nakata mummo kiven päälle ja panna trimmeri hurisemaan. Monen monta viikkoa mietinnässä ollut turkin ajelu tapahtui viimein ja Ruusu vaikuttaa tyytyväiseltä, jaksaa ainakin Hippien kanssa leikkiä enemmän.
Ennen kun aloin trimmaamaan Ruusua, tuli mieleeni hassu kuva sarja, nurmikosta ja Ruususta joten pyysin isäntää ajelemaan nurmikkoa, että yksi alue jäi ajamatta. Hän myös auttoi kuvien otossa ja idea oli kuullemma ihan hauska, joten tässä teille Ruusun, 9v muodon muutos!
Kleinspitzin, sekä monen muun pitkäkarvaisen koiran trimmaamisesta ollaan niin monta mieltä, meille tämä on kokeilu mikä on osoittautunut toimivaksi. Joku sanoo että turkin oma UV-suoja sekä muu mikä pitää koiraa suojassa auringolta, staeelta ja tuulelta menee pilalle kun turkki ajellaan. Onhan se totta, mutta mustan vanhan koiran on paljon helpompi olla helteellä lyhyemmässä karvassa. Olemme äidin kanssa käyttäneet Puffen joskus trimmissä ja se oli yhden kesän naku, samana kesänä ajelimme myös 14 vuotiaan lapinkoiramme ja heillä oli niin paljon parempi olla.
Pakko myöntää että harmittaa hieman, sillä Ruusun turkki oli todella hyvässä kunnossa, mutta ajattelin mummeliinin parasta ajelemalla turkin. Turkki kasvaa aina takaisin. Se nuoreni monella vuodella ja näyttää hyvinkin sporttiselta.
Hippie on ihmetellyt, kun se ei saakkaan enää Ruususta yhtä hyvin kiinni riepotellakseen sitä leikkimään. Turkki kaipaa hieman siistimistä, sillä pidempiä tupsuja löytyy sieltä sun täältä, mutta ollaan tähän tyytyväisiä ja hän on suloinen.
Pari viikkoa sitten kun olimme vielä Kuopiossa, tapasimme toistaiseksi viimeisen kerran Cocon keskiviikkona 16.05. ja kävimme leikkimässä aivan uudessa paikassa. Matkustimme Hippien ja Ruusun kanssa bussilla määränpäähän, voitteko kuvitella miten kuuma voi bussissa olla, jos ulkona on varjossa +24? Aivan kamalaa, mutta onneksi oli vettä mukana ja olimme menossa rannalle leikkimään.
Coco hyppeli rantavedessä innoissaa, Ruusu kävi tassuttelemassa, mutta Hippi ei tainnut koskeakkaan veteen. Onneksi leikki luisti kuitenkin vaikka arkajalka jäikin paljosta paitsi. Rannalla parasta oli kepit ja puu kuutio mitä kanneltiin ympäriinsä ja yritettiin varastaa aina kaverilta.
Coco ei aina pysynyt Hippien perässä, joten hän nappasi remmistä pysyäkseen mukana. Hippi pysähtyi välillä ihmettelemään, että mihin hän jäi kiinni.
Nappasimme leikin lopuksi pari yhteiskuvaa mitä pääsemme vertailemaan viimeistään syksyllä, kun näemme taas. Me muutimme Valkeakoskelle täksi kesäksi isännän töiden takia. Kuopio kutsuu taas syksyllä, nyt nautimme omakotitalon rauhasta järven rannalla.
Ilmat lämpenevät ja luonto vihertää! Palataan ajassa muutaman viikon taakse kun tapasimme Cocon kun ihana vihreä oli vasta heräilemässä tähän kesään. Nämä pienet pörröiset lapset vetävät yhdessä sellaista rallia, että kamera ei kerta kaikkiaan pysy perässä. Onneksi muutama kuva sentään onnistuu sieltä sun täältä kun pennut vähän hidastavat vauhtia. Ystävykset pääsivät tälläkertaa juoksemaan Puijolle ja hauskaa oli, varsinkin kun kakarat saivat vesikupin hampaisiinsa.
Kuppia revittiin, kiskottiin, retuutettiin ja heitettiin. Vaikka hihnat saivat myös oman osansa hammastelusta, välillä keskityttiin onneksi siihen kaveriin.
Kuuma ilma aiheutti läähätyksen harjoittelemista ja vesi maistui niukasti, koska vesikuppi oli parempi leluna. Leikkiä jatkui yli tunnin verran kunnes päätimme lähteä kohti kotia"kreivin aikaan", kun tumma sade pilvi hiipi yläpuolellemme.
Pitkästä aikaa Mamman kanssa yhdessä harrastusten parissa, ihanaa yhteistä aikaa! Olen viimeaikoina käynyt yksin mätsäreissä koirien kanssa, mutta nyt pääsimme Mamman kanssa yhdessä tien päälle, mukanamme ensikertalainen Hippie.
Suuntasimme Varkauteen Mekaanisen musiiki museon järjestämään match showhun 10.05.-18 helatorstaina. Mamma oli hakenut minut, Ruusun ja Hippien edellisenä päivänä Leppävirralle ja pääsimme aikaisin paikanpäälle. Hippie oli ihmeissään moisesta autoilusta, mutta käyttäytyi todella mallikkaasti takapenkillä Ruusun ja Ellin kanssa. Räyhä herra Puffe jäi tälläkertaa kotiin.
Mekaanisen musiikin museon pihan parkkialueelle oli laitettu kaksi kehää jotka olivat sopivan kokoisia, eivät liian isoja taikka liian pieniäkään, ainakaan meille, pienempien koirien pyörittäjille. Hippie käyttäytyi hienosti myös paikanpäällä vaikka autosta ulos tullessa pääsi pari haukahdusta ja ihmetys tönötys jäätymistä. Se tuli niin hienosti vierellä ja uskalsi tehdä jopa tarpeensa sivummalle aluetta.
Ruusu ja Elli käyttäytyivät normaaliin tapaansa, hyvin ja Elli meni mököttämään kevythäkkiin heti kun se oli pystyssä. Kehien alkuun jäi vartti aikaa kun olimme ilmoittautuneet sekä asettautuneet varjoon. Ensin oli tietysti lapsi ja JH kehät kunnes oli pentujen vuoro, eli olimme Hipin kanssa ensimmäisenä menossa kehään meidän porukasta. Jännitys iski heti ilmoittautumis luukulla ja oli huipussaan kun astuimme kehään mutta helpotti hieman kehässä kun päästiin tekemään yhdessä.
Hippien kehä käyttäytyminen oli ihailtavaa vaikka hölmö pennun retale ei tietysti vielä malta seistä paikallaan sekuntiakaan. Kehuin sitä jatkuvasti ja nakkasin namia suuhun kun se malttoi edes hetken olla neljän jalan.
Liikkuminen sujui todella hyvin, ei vedetty eikä kiskottu vaan kuljettiin niin hienosti vierellä suurimman osan ajasta, jopa kontaktissa vaikka muuta hälinää löytyikin ympäriltä.
Pöydällä olimme hieman pidättäytyneitä, tuomari oli jännittävä juttu, mutta annettiin nätisti katsoa hampaat ja muutenkin kopeloida ilman mutinoita koko pieni koira läpi. Saimme enismmäisestä kehä pyörähdyksestämme punasen nauhan ja punaisten kehässä pääsimme kolmannelle sijalle. Eikä! Super pentu!
Alla Hipin suorituksesta video;
Palkintokuvat olivat ''hieman'' haastavia ottaa tämän duracellin kanssa. Sain sieltä kuitenkin pari hyvää ja laitoin myös huumori mielessä pari epäonnistunuttakin!
Mamma päätti esittää Ellin tälläkertaa aivan itse. Vaikka Mammaa jännittikin ja jopa vapisi hieman ennen kehään menoa se meni paremmin kuin hyvin! Elli & Mamma nappasivat pienten aikuisten punaisten kehän ykkössijan! Elli käyttäytyy kehässä niin nätisti ja malttaa seistä todella hienosti, asettaen aivan itse itsensä. Ihana oli katsoa pitkästä aikaa Mamman ja Ellin yhteistyötä, viimeksi taisin nähdä heidät kehässä kun Elli oli puolen vuoden ikäinen. Suuri jännitys palkittiin ja Mamma sanoikin päivän päätteeksi, että nyt tuli taas himo lähteä uudestaan.
Me olimme Ruusun kanssa veteraaneissa sitten viimeisenä kehässä jota odotimme innolla. Hellelukemat kurkottelivat kahtakymmentä ja varjossa oli sopivan viileää, koirilla oli kyllä hieman lämmin mutta pärjäsivät hienosti kun oli vettä tarjolla.
Ruusu oli innoissaan taas menossa kanssani mistä saan olla iloinen, häntäkin heilui välillä mitä ihastelen. Vaikka neiti laukkasi ensimmäisellä kehä kierroksella hetken, se jaksoi ravata todella hienosti loppuun asti. Veteraaneja oli vain muutama, joten olimme kaikki samaan aikaan kehässä. Ruusu ei siis saanut puntaista taikka sinistä nauhaa vaan sijoituimme suoraan. Tuomari taisi tykätä meidän tytöistä kun Ruusu pääsi ykkössijalle! Kova kilpailu, mutta eikä, nyt oltiin Ellin kanssa best in show kehässä vastakkain!
Best In Show kehä alkoi välittömästi veteraani kehän jälkeen ja koirat olivat kuumissaan ja väsyneitä. Hippie joutui odottamaan yksin varjossa kevythäkissä joka aiheutti vikinää ja raapimista. Onneksi sain apuja vieressä olevalta tytöltä jolle nopsaan sanoin että ''jos se vikisee niin tökkää vähän verkkoa''.
Kuulin kehään Hipin vikinän, mutta yritin keskittyä Ruusuun joka oli taas todella hienosti kehässä vaikka olikin pakahduttavan kuuma suoraan auringossa. Onneksi pieni tuulenvire helpotti suoritusta. Elli ja Mamma nappasivat todella hienolla suorituksella neljännen sijan ja me pääsimme Ruusun kanssa toiseksi! Niin hieno päivä, koirat ja fiilis!
Viisi pussia palkintoja, viisi ruusuketta sekä pokaalia. Super tyttöjä ja pätevä Hippie 4kk ekoissa mätsäreissä! Jokainen käyttäytyi todella hienosti ja liikkuivat hyvin. Päivän päätteeksi kaikille iski väsy ja minulla oli jalat kipeät. Hippie nukkui pitkät päiväunet kun pääsi lepäämään. Kävimme vielä mätsäreiden jälkeen mummolassa varkaudessa ja siitä ajoimme Leppävirralle mökille pika käynnille jonka jälkeen pääsimme rauhoittumaan. Kannatti lähteä ja yritämme Mamman kanssa päästä yhdessä taas enemmän harrastamaan koirien kanssa.
Osan postauksen kuvista ovat ottaneet Ape Karjalainen sekä Nora Paloma ja niistä löytyy kuvaajien oma vesileima ja ne ovat kopioitu blogiin kuvaajan luvalla. Kiitos hielle ihanista kuvista!
